Älä tapa

Haukatessaan vaikkapa porkkanaa, ihminen käsitykseni mukaan syyllistyisi tuolloin organismin tappamiseen. Biologian opintoni eivät ole vielä edenneet siihen asti, että tietäisin onko porkkana kerättynä ja pestynä jo kuollut. Sen kuitenkin tiedän, että se jääkaapissakin ryhtyy kasvattamaan uutta naattia kuten peruna ituja.

Siten ihminen nääntyisi hyvin pian nälkään jos lakia näin tulkittaisiin. Toisaalta jos kasvikunnan, flooran tuotteita saisi syödä, mutta ei eläinkunnan, faunan, niin kovin yksipuoliseksi menisi tuolloinkin ruokavaliomme. Ei juotaisi maitoa, koska sitä varten lehmät pitäisi tiineyttää ja syntyviä vasikoita sitten teurastaa ja syödä, koska kaikkia niitä ei voisi viljelijäkään elättää.

A-kohta

Luonnonlakina tulkittuna kysymys onkin monimutkaisempi ja huomattavasti vaikeampi vastata. Yritän kuitenkin.

Luonnossa on omat lainalaisuutensa (lain, ihmisen antama nimi). Moni uskoo ihmisen ylivertaisuuteen muihin luomakunnan jäseniin verrattuna. Ihminenhän pystyy vaikka korttipelissä laskemaan matemaattisesti syntyvät variaatiot ja siten,jos rahasta pelaa, siitä syntyvät riskit. Tämä ei ole kuitenkaan luonnonlaki, vaan erilaisten tilastollisten todennäköisyyksien summa.

Luonnonlaki käsitteenä on vaikeaselkoinen ja uskonkin vakaasti, että jos joltakin noin vain kysyttäisiin minkä hän ymmärtää luonnonlaiksi, niin eipä taitaisi tulla selvää vastausta.

Minun käsitykseni luonnonlaista on. Kaikki inhimillinen elämä on pyhää, mutta se kaikki ei ole kaikkialla sallittua. Otetaan esimerkiksi pieni hiiri, joka on todellisuudessa suuri tuholainen. Minä kunnioitan hiiren olemassaolon oikeutta, kunhan tekee sen muualla kuin minun kesämökkini keittiö- tai liinavaatekomerossa.

Ihmiselläkin pitää olla oikeus puolustaa luonnonlain mukaan omaa reviiriään, kuten eläimilläkin. Jälkimmäiset kylläkin tekevät sen enemmänkin vaistojensa varassa. Eivätkä ne ymmärrä mitään luonnonlaeista. Ellei lukuun oteta suurta yhteistä uhkaa, joka saattaa pedot ja saaliseläimet elämään sillä hetkellä näennäistä harmonista yhteiselämää. Esimerkkinä voin mainita vaikka tulvan.

Tiikeri on pelastautunut tulvan alta ajopuun rungolle ja samalla rungolla on jo pieni kili. Ei se tiikeri sille mitään tee ainakaan niin kauan kuin tassun ja hännänpää kastuu.

Ihminen pitää ilman luonnonlakiakin selvänä että saa tappaa taudinaiheuttajat ja tuhoeläimet. Nyt tosin rikoslaki suojaa useimpia meilläkin eläviä petoja. Tekisivät ne vaikka mitä, niin anna olla vaan ettet joudu itse linnaan.

(Esim. karhu hyökkäsi päälle ja metsämies ampui. Ei olisi pitänyt ampua ennen nallen hampaanjälkiä jossakin päin kehoa. Oikeus totesi miehen tahallaan seuranneen nallea, eikä päinvastoin).

Ihmisen vieraannuttua luonnosta hän ei pysty enää realiteettien puutteen vuoksi ajattelemaan järkevästi, vaan tunteita ja ajattelua ohjaavat emotionaaliset tuntemukset. Näin ihminen voi tuntemuksiensa mukaan joutua omatoimisesti suureenkin vaaraan toisten ihmisten tai eläimien takia.

Luonnonlaki on kuitenkin niin tulkittava, että tarpeen mukaan saa tappaa, jopa epäasiallisin keinoin ja kärsimystä tuottaen, oman hengen säilymiseksi. Mainitsen esim. ongenkoukulla sorsan pyydystämisen. On kuitenkin hyvä erottaa luonnonlaki ihmisen laatimasta. Se tai ne ovat tilastollisia keskimääriä, sellaisia, joilla on tapana nousta sattuman laeista; ja se tekee tämän koko luonnonlain paljon vähemmän vaikuttavaksi. Luonnonlakihan oikeastaan näin filosofisesti ajatellen edustaa tieteen ja tutkimuksen kuin vallitsevaa olotilaakin, joka voi muuttua huomenna. Mainitsen esim. geenitekniikan joka aivan viimepäivinä on mennyt eteenpäin jättiharppauksin.