Miksi Jeesus on tärkeä kristinuskolle?

Laajaa keskustelua on 18. vuosisadalta asti käyty siitä, millainen Jeesus todella oli ja mitä hänen seuraajansa hänestä kirjoituksissaan kertoivat. Evankeliumejahan ei kirjoitettu niinkään niiden historiallisen kiinnostavuuden vuoksi vaan siksi, että lukijat uskoisivat Jeesukseen ja tunnustaisivat hänet Messiaaksi, Kristukseksi.

Historiallisen Jeesuksen ja uskon Kristuksen suhde on ehkä ratkaisematon ongelma. Jokainen aikakausi yrittänee muodostaa oman kuvansa hänestä. Kristinuskolle Jeesus on tärkeä nimenomaan sovitusuhrin vuoksi, antoihan hän henkensä sovittaakseen siihenastisten ihmisten – maailman - synnit sekä tulevat. Näinä päivinäkin ehtoollisella me kuvaannollisesti juomme ja syömme hänen ruumiinsa. Luther tosin mursi tuon uskomuksen, myöntäen kuitenkin Kristuksen olevan läsnä leivässä ja viinissä. Reformoidun kirkon käsitys on symbolinen: Kristus on ehtoollisessa hengellisesti läsnä ja uskova saa hengellisen yhteyden Herraan.

Toisaalta Jeesuksen tärkeys kristinuskolle kuvastuu hänen ylösnousemuksestaan. Hänen opetuslapsensahan alkoivat samantien saarnata evankeliumia eli ilosanomaa tästä tapahtumasta. He olivat niin vakuuttuneita kokemastaan, että vaikka osa kuoli kristittyjen vainoissa marttyyreinä, he eivät luopuneet kertomasta kokemastaan. Kristinusko sai alkunsa tästä liikkeestä. Joten jos ei olisi ollut Jeesusta, niin ei sitten ehkä olisi kirkkolaitoksiakaan nykyisin tuntemissamme muodossa.