 |
 |
 |
Keskustelufoorumi Kotiaineen etusivu - aineet ja esseet Lähetä essee Huippusuoritukset Kotiaine.com Käyttöehdot Ota yhteyttä Linkkejä |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lemin kunta | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lemiläiset ja kunnan kesäasukkaat asuvat luonnon keskellä, viihtyisässä, turvallisessa ja avarassa ympäristössä. Kohtalaisen tiheä haja-asutus vahvistuu useiden kasvavien taajamien kehityksen ohessa. Lemi on palvelujärjestelyiltään ja kustannusrakenteiltaan tehokas maaseutupitäjä. Peruspalvelujen tuottamisesta huolehditaan ensisijaisesti ja lähes kokonaan omassa pitäjässä. Yhteistyöverkostojen tarjoamia mahdollisuuksia palvelujärjestelyissä hyödynnetään. Säräpitäjä Lemi on leppoisa kulttuuripitäjä, jossa asukkaista huolehditaan hyvin ja moderneissa ja viihtyisissä kouluissa saadaan korkeatasoista opetusta. Kunnan olojen kestävässä kehittämisessä korostuvat avoimuus, pitkäjänteisyys, kuntalaisten aktiivisuus, tämän vuosituhannen haasteet ja kunniakkaat lemiläiset perinteet. Lemin sijainti 
Tasokartalla (kkj) Lemin koordinaatit ovat 27 astetta 38 min - 27 astetta 59 min. 30 sek. itäistä pituutta ja 61 astetta – 61 astetta 10 min. pohjoista leveyttä. Autoilijan tiekartalla Lemi sijoittuu vinokolmioon valtatie 6. ollessa etelä-koillis sivu, valtatie 13 pohjois-kaakkois sivu, tosin pitäjä yltää Saimaan rantaan asti ylittäen tämän valtatien, ja kantatien 378 muodostaessa lounais-koillissivun. Tosin aivan kolmion luoteiskärjen lävistää kantatie 377. Tasokartalla Lemin muoto muistuttaa repaleista vaahteranlehteä. Lemille on Helsingistä matkaa 216 km, Lappeenrannasta 24 km, Kouvolasta 82 km ja Mikkelistä 101 km – käytettäessä suoria maantieyhteyksiä. Linnuntietä matkat olisivat hieman lyhyempiä. Lemi kuuluu valtion aluehallinnossa Etelä-Suomen lääniin Lemin naapurikuntia ovat Lappeenranta, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari, joista jälkimmäisestä Lemi erotettiin vuonna 1867 omaksi kunnakseen. Sitä ennen Lemi tunnettiin jo nimeltään, sillä Taipalsaaren seurakunnan alainen kappeliseurakunta toimi siellä jo vuodesta 1688. Itsenäinen Lemin seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1807.
Taloudellisesti Lemi kuuluu Länsi-Saimaan Seutukuntaan ja Etelä-Karjalan maakuntaan (Etelä-Karjalan liitto) 12 muun kunnan ohella, joista kolme on kaupunkeja. Valtion oikeushallinnon palvelut Lemillä Kunnan alueella ovat toimivaltaisia seuraavat oikeuslaitoksen yksiköt
Lappeenrannan käräjäoikeus Lappeenrannan kihlakunnan syyttäjä- ja ulosottovirastot Kouvolan hovioikeus Kunnan alue, kunta ja taloudellisia tietoja Lemin pinta-alamitat ovat: Kokonaispinta-ala 263,3 km2, josta maapinta-alaa 217,5 km2 ja 45,8 km2 vesistöä ja sen rantaviivaa 241 km. Vesistön osuus pinta-alasta 17.39 %
Kotihoitoa tuetaan Kunta tukee voimakkaasti kotona tapahtuvaa hoitoa ja tätä varten kunnalla on kehittynyt kotisairaanhoidonjärjestelmä. Vanhukset jotka vaativat laitoshoitoa asuvat Palola-kodissa rauhallisessa ympäristössä aivan kirkonkylän keskustan välittömässä läheisyydessä. Samaan pihapiiriin on nyttemmin sijoitettu Kanerva-koti, jossa kunta huoltaa ja asuttaa kehitysvammaisiaan. Palola on nyttemmin menossa kosteusvahinkojen takia remonttiin ja vanhukset muuttavat hoitajineen siksi aikaa tyhjillään olevaan Ruomin kouluun. Lemillä toimii lisäksi vireä Lemin vanhusten tuki ry, jolla on aivan kirkonkylän keskustassa rivitaloja, joissa on asuntoja itselliseen elämään kykeneville vanhuksille 35 kpl talonmiehen asunto mukaan lukien. Taloilla on yhteinen ruokasali, jossa vanhukset voivat käydä nauttimassa keskuskeittiön valmistamia ruokia. Lemin vanhusten tuki ry. on ilmeisen hyvin hoitanut raha-asiansa, sillä vuodelle 2003 RAY ei myöntänyt avustusta senttiäkään, kun taasen naapurikunta Savitaipaleen vastaava yhdistys sai 2000 euroa vaille kaiken anomansa. Lemiläiset Väkeä Lemiltä löytyy seuraavasti
Sukupuolijakautuma aikaisemmin (1.6.2004) oli: naisia 1474, miehiä 1648. Vanhainkodeissa hoidossa olleita 31.12.2003 34
Lemi on muuttovoittokunta, sillä uusien asuinalueiden ja edullisten tonttihintojen takia kuntaan muuttaa ja sinne syntyy enemmän asukkaita kuin kuolleisuus tai poismuutto ovat. Yhdeksänkymmentäluvulla laaditut väestön lisääntymisennusteet eivät ole pitäneet Lemin kohdalla paikkaansa, vaan Lemi on ajanut kaikilla mittareilla luetuista ennusteista ohi 20 vuotta etuajassa. Tästä lienee kiitos 70-luvun poliittisille päättäjille, jotka huolestuneina kunnan laskevasta väestömäärästä ennakkoluulottomasti tarjosivat kaupunkilaisille maaseutumaista rauhaa, ja kaupunkilaiset tähän tarjoukseen myös vastasivat. Aluksi syntyi Kuukanniemen taajama ja sen jälkeen vielä monta muuta. Maantieyhteydet Pitäjää halkoo kantatie 380, joka on päällystetty pab-V -pinnoitteella kulkien Lappeenrannan Iitiästä Lemin Huttulaan alkaen ja päättyen valtatie 13:toista. Yleisiä teitä Lemillä on 90 km. Henkilöautoja Lemillä oli 1997 1317 kpl - asukasta kohden 0.4199 kpl. Rautatietä Lemille ei ole, siten ei myöskään rautatieasemaa, ei matkustussatamaa, eikä lentokenttää. Lähimmät löytyvät Lappeenrannasta, jonne on matkaa 24 km. Hallintokeskus Lemin hallinnollinen keskus on kirkonkylä, jota hallitsee komea historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas kirkko, joka on rakennettu vuonna 1786 sekä entistetty 1969.
Kirkon kuvan vieressä on kuva perinteisestä Lemin särästä, herkusta, jonka juuret yltävät tuhannen vuoden taakse historian aamunkoittoon. Särä onkin nimetty yhdeksi Suomen seitsemästä ihmeestä - ainoana ruokana ihmeitten joukossa. Särän valmistusohje Elmi Okon sanoin: Säräkaukalo tehdään koivupuusta. Kaukalon koko riippuu uunin koosta. Siitä ei saa tehdä niin pitkää, että se tapaa uunin perään, muuten kaukalo alkaa palaa. Kaukaloa pitää liottaa suolavedessä, aina parempi mitä kauemmin, vaikka useita viikkoja. Liotus on tarpeen siksi, ettei kaukalo halkea kuumassa uunissa. Lampaan lihat suolataan: 1 kg suolaa, 10 kg lihaa. Neljäntenä päivänä ne ovat paistamiskunnossa. Lihat huuhdellaan kiehuvalla vedellä, niistä lähtee tällä tavoin liika pintasuola pois ja ne paistuvat paremmin kauniin ruskeiksi. Sitten alkaa paistaminen: Lihat ladotaan kaukalon pohjalle ja pannaan hyvin lämmitettyyn leipäuuniin. Kaukalon alle pannaan tuoreet leppäpulikat estämään kaukalon palamista. Samalla leppä antaa käristyessään hyvän maun lihaan. Kun lihat ovat paistuneet kauniin ruskeiksi ne otetaan ulos uunista ja käännetään toinen puoli ylöspäin. Liika rasva, joka on lihasta valunut kaukalon pohjalle valutetaan pois ja pannaan uudelleen paistumaan. Kun toinenkin puoli on paistunut, otetaan särä ulos ja nostetaan lihat siksi aikaa pois, että saadaan perunat alle. Puolikypsiksi keitetyt ja kuoritut perunat pannaan alle ja valellaan paistetulla rasvalla. Lihat pannaan perunoiden päälle ja laitetaan uuniin vielä noin tunniksi. Tässä ajassa perunat imevät rasvaa itseensä, kypsyvät ja maistuvat hyviltä. Lihasta riippuu, kuinka kauan sitä pitää paistaa. Nuori lammas kypsyy noin kolmessa tunnissa, vanha liha vie melkein puolta kauemmin aikaa. Näin on särä valmis syötäväksi. Särä-nimitystä käytetään sekä kaukalosta että itse ruoasta. Kulttuuri ja kilpailu Lemillä Lemillä on vilkasta kulttuuritarjontaa, mm. Lemi – Lappeenranta -musiikkijuhlat. Lemillä pidettiin useina vuosina Lemin vahvamies -kisat ja voittaja oli aina maanviljelijä/leipuri Jukka Rasa. Sittemmin kilpailusta luovuttiin, koska nimeksi olisi pitänyt muuttaa Lemin toiseksi vahvin mies, sillä kaikille taisi tulla kuudessa vuodessa selväksi, kuka on vahvin: Jukka Rasa, joka valittiin 2004 Suomen vahvimmaksi farmariksi, Mikkelin maatalousnäyttelyn yhteydessä pidetyissä kisoissa. Lemiläistä perinnettä on myös neliääninen virren veisuu, jossa eri äänialat ovat laulaneet kirkon eri laivoissa – nyttemmin kirkkokuorossa urkuparvella. Tämä kaunis veisuu saattaa painua unholaan, koska nuorempi lemiläinen ikäpolvi ei juurikaan ole kirkkomusiikista saati veisuusta innostunut. Lemin Eskot on tullut tunnetuksi varsinkin ampumahiihto- ja ampumajuoksukilpailuistaan. Lisäksi Eskoilla on juniorityötä lemiläisten nuorten hyväksi. Eskojen seurassa voi harrastaa mm. seuraavia lajeja - Ammunta - Ampumahiihto - Hiihto - Suunnistus - Yleisurheilu - Veteraaniurheilu Historiaa Lemillä on myöskin omaa esihistoriaa, josta ovat merkkeinä pitäjässä Kivijärven rantakallioissa olevat Ruominkapian kalliomaalaus (Haikkaanvuori, aiheena mm. hirvet) sekä saman järven Venäinniemen kalliomaalaukset, jotka kuvaavat ihmisiä, veneitä ja käsiä.
On oma murteensa jota ei opi kuin äidinmaidosta imemällä; vaikea kuin Rauman tai Kuusaan, ei tartu vieraan suuhun vielä monenkaan vuoden jälkeen. Lemillä on myös omat hauskat parret, joista äkkinäinen ei arvaisi mitä mikin tarkoittaa. Siten koulunkäynti onkin hautajaissaatto ja tavataan kellon jaloissa tarkoittaakin kirkon tapulia ja ehkä sen vastapäätä olevaa toria. 'Kellon jaloissa' juontaa kansalaissodan jälkimaininkeihin ja tuolloin pitäjällä 1918 tehtyihin tuhotöihin, joissa pappila lensi ilmaan ja seuranneessa tulipalossa paloivat kaikki tätä aikaisemmat kirkonkirjat. Tuli tuhosi myös silloisen kellotapulin, joka oli rakennettu 1821. Arvokas kirkkokin oli miinoitettu, mutta panokset eivät jälkipolvien onneksi lauenneet ja siten se säästyi. Paikalle rakennettiin jo seuraava vuonna väliaikainen kellotapuli, johon kellot nostettiin pitkien tukkien avulla ylös soittokorkeuteen. Väliaikainen kellotapuli ei muistuttanut nykyistä 1936 rakennettua, mutta siitä johtuu vieläkin, että vanhemmat lemiläiset puhuvat kellonjaloista - tarkoittaessaan nykyistä. Sodan merkkejä
1.Divisioonaan kuulunut 3.prikaati siirrettiin Lemille talvisodan päätyttyä ja sen miehet halusivat pitää katselmuksen ja kysyivät tuolloiselta rovastilta lupaa korokkeen pystyttämiseen. Lupaa ei tullut, mutta rovasti Karttunen sanoi ettei hän sille mitään mahda, jos sellainen siihen yön aikana ilmestyy. Siinä se koroke vielä näinäkin päivinä muistuttaa Lahnajärven varuskunnasta. Lahnajärvi huuhtelee Lemin kirkonkylän rantoja ja sen ympäri menee pitäjällä suosittu 8,5 km pitkä ulkoilureitti. Kapea Vuolteenkannas erottaa Lahnajärven Kivijärvestä, Kannakseen ovat paikalliset kirkkoherrat puhkaisseet aikanaan väylät joista Vanha Papinoja on kuivillaan, mutta uuden Papinojan töyräitä huuhtelevat Kivijärven ja Lahnajärven vedet. Mitä pitäjässä luetaan Lemillä luetaan alueellisen valtalehden Etelä-Saimaan lisäksi Helsingin Sanomia, Maaseudun tulevaisuutta, Yhteissanomia (4 kunnan pitäjälehti) ja Aku Ankkaa. Lisäksi tulee tilaamalla pieniä määriä muita sanoma- ja aikakausi/viikkolehtiä. Pääkirjaston lehtien lukusali on ahkerassa käytössä sinne tilatun lehtiarsenaalin vuoksi.
Tietoliikenneyhteydet Lemillä Parikkala, Saari ja Uukuniemi lakkautettiin 31.12.2004 ja tilalle perustettiin uusi Parikkalan kunta, joka aloitti 1.1.2005  Laajakaistayhteydet kaikkissa puhelinkeskuksissa Etelä-Karjala on ensimmäinen maakunta Suomessa, jossa on rakennettu maakunnan kaikkiin puhelinkeskuksiin ADSL-tasoiset internetyhteydet tammikuun 2005 loppuun mennessä. Hankkeessa laajakaistayhteydet toteutettiin niihin 84 puhelinkeskukseen, joihin operaattorit eivät markkinaehtoisesti laajakaistayhteyksiä olisi toteuttaneet. Nyt noin 97 %:lla eteläkarjalaisista on mahdollisuus ADSL-tasoisiin laajakaistayhteyksiin. Kylien laajakaistahankkeen toteutti Tietomaakunta eKarjala Oy, joka oli tilannut toteutustyön kilpailutuksen jälkeen TeliaSonera Finland Oyj:ltä. Rahoitus koostui alueen kuntien osuudesta ja Etelä-Karjalan liiton myöntämästä EAKR-rahoituksesta (Euroopan aluekehitysrahasto). Julkinen liikenne ja yhteydet Kunta järjestää tuettua liikennettä linjataksien ja kutsutaksin muodossa, jotka kerran viikossa eri päivinä ajavat kunnan alueella omia reittejään. Linja-autolähtöjä Lappeenrannasta Lemille eri päivinä ja eri aikoina löytyy 27 kpl:tta. Koulupäivinä autoja kulkee koulujen alkamisen aikaan tiuhemmin ja samoin päättymisien aikaan. Lemiltä Lappeenrantaan pääsee kunnan eri osista 28 vuorolla ehtojen ollessa samat kuin edellä. Lisäksi autoja kulkee Savitaipaleelle ja Kouvolaan; nämä lähdöt sisältyvät yllä oleviin lukuihin. Viikonloppuisin julkinen liikenne on pitkälti taksien varassa, joita pitäjältä löytyy useita. Lemin suurimmat työnantajat ja elinkeinorakenne
Muut ovat sitten yllä lueteltuja pienempiä. Kausiluontoisesti voi joku lemiläinen mansikkatila työllistää useampia kymmeniäkin henkilöitä. Lemiltä käy 522 ihmistä töissä Lappeenrannassa ja Lappeenrannasta Lemillä 92 ihmistä. Lemillä työvoimaa on 1435, työttömyysaste 10,7 % (30.11.2004). Lemin kirkonkylällä on kaksi pankkia: Lemin osuuspankki ja Etelä-Karjalan säästöpankin sivukonttori. Kylältä löytyy myös kaksi kauppaa, Tukolainen Lensu ja Keskolainen Kouvo, Lensulla on vielä pitäjää kiertävä myymäläauto. Löytyy myös kaksi baaria, jotka sijaitsevat kauppojen yhteydessä. Paikkakunnalla on myös anniskeluravintola Kippurasarvi, joka on erikoistunut säräruokaan ja kotiseutuyhdistyksen käyttämä museotupa, joka järjestää tilauksesta särätarjoilua tuvalla maaliskuusta joulukuuhun. Särä on lemiläinen perinneruoka, jota valmistetaan perunoista ja lampaanpaistista koivupuisessa kaukalossa. Vuosittain särävieraita käy museolla noin 10 000. Kaupallisen Kippurasarven kävijämäärä on liikesalaisuus. Kk:ltä löytyy lisäksi Savitaipaleen apteekin sivuapteekki. Posti on muuttunut asiamiespostiksi ja toimii Kouvon kaupan yhteydessä olevasta baarista käsin, kuten Matkahuollon rahtipistekin. Taksiasema sijaitsee samassa kiinteistössä. Pääkirjasto löytyy tien toiselta puolelta ja sivukirjasto Kuukanniemestä. Kirjastojen yhteenlaskettu kävijämäärä on hiukan alle 50.000 vuodessa ja keskimääräinen lainaus 1,2 lainaa per/kävijä. Kuukanniemessä on oma kauppansa ja anniskeluluvin varustettu Taljanka-pubi. Huttulassa on myös kauppa sekä Uimilla pieni ketjuihin sitoutumaton Niittykulma, jonka yhteydessä on myöskin pieni olutkahvila. Lemillä oli vuonna 2004 yhteensä 123 toimivaa maatilaa, joista 34 on maidontuottajia, 11 lihanautatiloja, 5 lihasikojen tuotantoon suuntautuneita, 5 lammastiloja, 4 hevostilaa, 31 viljanviljelytilaa, 13 erikoiskasvinviljelyyn suuntautunutta, 8 puutarhakasvien viljelyyn erikoistunutta, 9 muuhun kasvintuotantoon erikoistunutta tilaa ja 3 muuhun tuotantoon suuntautunutta. Peltomaata Lemillä on 3000 ha, keskimäärin 24 ha per tila. Lemi on maankuulu Lemin punaisesta – perunasta, jonka kukka koristaa Lemin kunnan vaakunaakin. Metsätiloja 745 kpl (maatilat+karjatilat 123), pelkkiä metsätiloja 620 kpl (622?), keskikoko 19,5 ha. Pieniä alle 4 ha tiloja on 270 kpl, näiden keskikoko 2,3 ha. Moni näistä pienistä tiloista lienee kesämökkien maita, joita Lemillä on 1284 (31.12.2003), ja niillä saatetaan viljellä juureksia kotitarpeiksi. Metsätiloiksi luetaan yleensä vähintään 4 hehtaarin pinta-alan tilat. Lemin metsätilojen omistajat ovat järjestäytyneet Etelä-Saimaan metsänhoitoyhdistys ry:n, johon Lemin lisäksi kuuluvat Taipalsaari ja Joutseno. Koulutoimi Lemin koulukeskuksessa oli oppilaita syksyllä 2004 yhteensä 223. Heistä 101 on luokilla 1-6 ja 122 luokilla 7-9. Opettajia koulukeskuksessa on kaikkiaan 20 ja muuta henkilökuntaa 10. Opetustyö hoidetaan tarkoituksenmukaisesti ja oppilasryhmät ovat kooltaan kohtuulliset. Koulukeskuksen tilat ovat nykyaikaiset ja varustetaso on tarkoituksenmukainen. Esimerkkinä 1. luokalla on luokassaan oma WC ja luokkaan on pihalta oma sisäänkäynti. Viihtyisät ja turvalliset välituntipihat ovat erilliset sekä 1-6 -luokilla että 7-9 -luokilla. Opetuksessa painottuu mm. ympäristö- ja luonnontieto sekä tietotekniikka. Tietotekniikan välineistö on ajanmukainen. Oppivelvollisuusikäisiä lemiläisiä on 349. Viime syksynä lukioihin meni 15 (näistä Savitaipaleelle 4 ja Lappeenrantaan 11), ammattikouluihin oppilaita meni 18. Lemin yläasteikäiset kävivät 1992 kevääseen asti Savitaipaleella koulua ja saman vuoden syksystä kirkonkylään valmistuneen uuden Lemin koulukeskuksen koulua. Luonto Lemi sijaitsee Salpausselkien välissä. Rapakivisen kallioperän halkeamien ja lukuisten harjujen maasto sekä Kivijärven pirstaleiset vedet tekevät Lemin luonnosta vaihtelevaa. Suurin harjumuodostelma on Tallisenkangas, jota pitkin valtatie 13 kulkee Lappeenrannasta Mikkeliin. Lemillä on lukuisia yli 100 metrisiä huippuja merenpinnasta laskien; korkeimmat ovat Näkötorninmäki (135 m) Taipalsaaren vastaisella rajalla ja Kotimäki Vuolteenkankaan eteläpäässä (120 m). Muu infrastruktuuri Sähkö: Lappeenrannan energia huolehtii sähköverkosta ja sähkön jakelusta Lemin lisäksi Taipalsaarella, Savitaipaleella, Ylämaalla ja tietysti omalla kaupunkialueellaan. Vesihuolto: Lemin kunnalla on kaksi pohjavedenottamoa, Vuolteenkankaalla ja Kuukanniemessä Tallisenlampi. Näistä pumpataan vuorokaudessa hiukan alle 300 kuutiometriä vettä kunnan vesijohtoverkkoon. Pumppaamoiden verkot on kytketty toisiinsa. Lisäksi on kaksi vesiosuuskuntaa, joista toinen kuuluu viemäröinnin osalta myöskin kunnallistekniikkaan. Jätevedet menevät taajama-alueilta putkea pitkin Lappeenrantaan Toikansuon jätevesipuhdistamolle, jonne jätevettä vuositasolla päättyy lähes 100.000 kuutiometriä. Lemin puolella on pumppuja 12 kappaletta ylläpitämässä oikeansuuntaista virtausta putkessa. Lemi järjestää itse lakisääteiset terveyspalvelut: - ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää yleisiä terveystarkastuksia,
Erikoissairaanhoito Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin toimesta. Yhteenveto Lemin nykyisyys ja tulevaisuus näyttää tämän tutkielman valossa aurinkoiselta. Kunta on omavarainen ja kykenee vakavaraisuutensa turvin takamaan kuntalaisille kelvolliset ja riittävät palvelut. Käytetyt lähteet: Maanmittaushallitus karttakirja uusi yleiskartta ISBN 951-46-3128-5
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Etelä-Karjala
Pitäjällä
Kellotapulin vieressä on välirauhan aikainen puhujakoroke, jolla on oma tarina kerrottavanaan.
