Arkielämässä tiedon käsitettä käytetään varsin väljästi. Tieto edellyttää informaation tulkitsemista. Tiedolla pitää olla joku joka tietää ja asia joka tiedetään. Tiedon on oltava totta ja hyvin perusteltua. Perustelulla tulee ilmi, onko tieto ollut vain sattumalta oikein taikka aito tieto. Tieto ei ole tietoa, ellei kukaan ymmärrä sitä ja usko siihen järjellään. Tieto ja totuus kuuluvat yhteen. Jos tieto ei ole totta, niin on hyvin epätodennäköistä, että se on tietoa. Tietoa voi pitää myös suhteellisena. Eri ihmisillä, kulttuureilla ja aikakausilla on omat totuutensa, mutta lopullista "suurta totuutta" ei kenties ole olemassa.
|
Lähetä aineesi julkaistavaksi!
Kotiaine.com julkaisee käyttäjien kouluaineita ja esseitä, ala-asteelta yliopistotasoon asti. Lähetä omasi!
Julkaiseminen on vaivatonta. Voit laittaa aineesi esille omalla nimelläsi, nimimerkillä tai täysin nimettömästi. Saat
mielipiteesi julki ja usein myös palautetta kommentointitoimintomme kautta. Lue lisää!
|
Rationalismin mukaan tiedon tulee perustua järkeen tai loogiseen päättelyyn. Totuudenmukaisen tiedon tulee olla niin ilmeistä, ettei tietoa voi epäillä. Aisteihin ja havaintoihin ei ole aina luottamista. Oma epäily on todellista. Kaikkea voi epäillä, mutta epäilevä minuus on jotakin, joka tuntuu varmalta. Kaikki tietomme pohjautuu edeltäviin kokemuksiimme. Empirismin mukaan tieto syntyy havainnosta ja kokemuksista. On kyseenalaistettu, onko käsitteellinen tieto hankittavissa ilman kokemuksia. Kokemukset ja havainnot tekevät tiedosta tietoa. Ei voi sanoa tietävänsä kukan tuoksua, ellei ole aikaisemmin sitä haistanut. Tiedon lähtökohtana on kokemus, jonka varaan järki rakentaa kuvan maailmasta. Järki ihmisillä on jo valmiina ja näin ollen empirismi voisi sisältää ripauksen rationalismia. Kokemuksen karttuessa myös tietomme karttuvat.
| 
