|
Aineellisen ja henkisen maailman suhde
Monet filosofit ovat selittäessään aineellisen ja henkisen maailman suhdetta tukeutuneet Karl Popperin kolmen maailman oppiin. Maailma 1 on aineellinen, 2 mentaalinen ja 3 on kulttuurillinen. Popperin itsensä näkemystä kutsutaan emergentiksi materialismiksi, eli hän uskoo kaikkien kolmen maailman olevan olemassa itsenäisesti toisistaan riippumatta.Ren?® Descartes oli eri mieltä. Hänen mukaansa nimetyn kartesiolaisen dualismin mukaan on olemassa vain materiaalinen maailma 1 ja mentaalinen maailma 2. Nämä kaksi maailmaa voivat kuitenkin kartesiolaisen dualistin mukaan olla vuorovaikutuksessa keskenään. Filosofi Spinoza puolestaan kannatti vielä jyrkempää näkemystä, nimittäin eliminoivaa materialismia. Sen mukaan on olemassa vain ja ainoastaan aineellinen maailma ja kaikki tulisi selittää fysiikan ja luonnonlakien avulla. Eliminoivat materialistit turvautuvatkin yleensä Ockhamin partaveitseen, jonka mukaan saman asian yhtä hyvistä vaihtoehtoisista selityksistä yksinkertaisin on paras. Emergenttiä ja eliminoivaa materialismia voidaankiin nimittää yhteisellä nimellä fysikalismiksi korostaen fyysisten ominaisuuksien tärkeyttä. Aineellisen ja henkisen maailman suhdetta on siis selitetty monilla tavoilla. Karl Popperin kolmen maailman opin mukaan on olemassa aineellinen, mentaalinen ja kulttuurinen maailma. Popperin mukaan kaikki maailmat ovat olemassa itsenäisesti, toisin kuin Ren?® Descartesin mukaan. Kartesiolaisen dualismin mukaan aineellinen ja mentaalinen maailma voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Spinozan mukaan taas ei edes ole muuta todellisuutta kuin materialistinen todellisuus, jossa luonto on Jumala. Spinozan ajattelua kutsuitaan monistiseksi ontologiaksi, jonka mukaan luonto toimii deterministisesti ja mekaanisesti luonnonlakien mukaan.
| 
