Antiikin Kreikan uskonto

Uskonnollisia perinteitä on ollut muitakin. Dionyysi on viinin jumalan Dionysoksen mukaan nimetty uskonto, jolle tyypillisiä ovat olleet villit rituaalit, joiden avulla pyrittiin saavuttamaan yhteys jumalallisiin voimiin. Dionysoksen palvonta oli luonteeltaan rauhallista, ja Ateenasta ei ole kylläkään löytynyt todisteita hillittömästä Dionysoksen palvontarituaalista. Joidenkin mukaan Dionysoksen palvonnassa on ollut myös rituaaleja, jotka olivat saaneet vaikutteita barbaareilta (muukalaisia kutsuttiin barbaareiksi). Näissä rituaaleissa pääosaa näyttelivät viinistä hurmioituneet lähes alastomat naiset, jotka karjuivat, tanssivat ja repivät kappaleiksi eläimiä. Dionysoksen palvontaan liittyivät myöskin miehen sukuelintä muistuttavat patsaat.

Kreikan monijumalainen uskonto erosi nykyisestä uskonnosta selvästi, sillä Kreikassa ei tunnettu lainkaan kirkkoa taikka papistoa. Jumalille rakenneltiin temppeleitä ja uskonnollisista menoista vastasivat kansalaiset sekä virkamiehet. Yleistä uskontunnustusta ei ollut, pyhien kirjoitusten kokoelmasta puhumattakaan.

Jumalia koskeva tieto opittiin runonlaulajilta, jotka lausuivat uutta tarustoa ja tulkitsivat uskonnollista perinnettä tarpeittensa mukaan.

Uskontoon suhtauduttiin vakavasti. Jumalanpilkasta oli säädetty ankaria rangaistuksia. Jos joku saattoi palvoa vierasta jumalaa, taikka jos sellaista edes epäiltiin, saattoi rangaistuksena olla kuolema. Tästä on hyvä esimerkki filosofi Sokrates. Uskonnollinen kulttuuri oli kuitenkin melko suvaitsevainen, koska uskontoa muokattiin jatkuvasti uudelleen.

Nykyaikana ketään ei pakoteta uskomaan johonkin, eikä kuolemanrangaistuksia jaeta, jos vaikka tahtoo vaihtaa uskontoa taikka palvonnan kohdetta. Joissakin maissa uskontoon suhtaudutaan hyvin vakavasti, ja elämäntilanne on, minkä uskonto suo. Mutta aivan selvästi nykyajan uskonnot ovat paljon suvaitsevampia kuin antiikin Kreikan aikaiset uskonnot.