Makea vesi on vettä, joka on juomakelpoista ja johon ei ole liuenneena suolaa. Makeaa vettä esiintyy pohjavedessä, järvissä, joissa sekä jäätiköissä. Sadevedestä saamme myös makeaa vettä. Makeaa vettä on maapallolla n. 2,8% kaikesta vedestä, josta arviolta 2,15% on jäätiköissä, 0,63% pohjavedessä sekä 0,02% pintavedessä ja ilmakehän vedessä.
|
Lähetä aineesi julkaistavaksi!
Kotiaine.com julkaisee käyttäjien kouluaineita ja esseitä, ala-asteelta yliopistotasoon asti. Lähetä omasi!
Julkaiseminen on vaivatonta. Voit laittaa aineesi esille omalla nimelläsi, nimimerkillä tai täysin nimettömästi. Saat
mielipiteesi julki ja usein myös palautetta kommentointitoimintomme kautta. Lue lisää!
|
Makea vesi on monin paikoin erittäin niukka luonnonvara vaikka se uusiutuu. Tällä hetkellä n. 30 maata kärsii vesipulasta, ja n. kolmasosa väestöstä asuu juuri näillä alueilla. Vakavinta vesipula on Afrikassa sekä Länsi-Aasiassa.Esimerkiksi rikkaissa arabimaissa suolainen vesi putsataan makeaksi vedeksi. Pohjavesi on makeaa vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavesi syntyy, kun sadevesi taikka pintavesi imeytyy maakerroksen läpi taikka virtaa kallioperän rotkoihin. Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulaessa sekä syksyisin runsaiden sateiden johdosta. Paikkaa, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle, kutsutaan lähteeksi. Pohjavettä esiintyy runsaimmin alueilla, missä maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Pohjavettä esiintyy yleisimmin 2-5m maanpinnan alapuolella, mutta sitä voi sijaita jopa 30 kilometrin syvyyksissä. Pohjaveden määrää vähentävät mm. kuivuus, runsas käyttö sekä maaperän voimallinen muokkaus. Pohjavettä käytetään mm. talousvetenä, vesilaitosten raakaveden lähteenä, teollisuudessa sekä kasteluvetenä. Pohjaveden likaantumisvaara on merkittävä, jos pohjavesialue on suuri. Suurin vaara likaantumiselle on hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden lisäksi myöskin lika-aineita. Likaantumisvaaraa aiheuttavat myös mm. liukkauden torjunta, polttonesteiden jakelu, maatalous ja erilaiset kemikaalionnettomuudet. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen. Pohjavedet voivat myös happamoitua. Happamaan pohjaveteen liukenee haitallisia raskasmetalleja maaperästä. Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Joillakin alueilla pohjavedessä voi olla haitallisia määriä rautaa ja mangaania. Kallioporakaivoissa saattaa lisäksi esiintyä liian korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia.
|