Autonomian aika

"Meni mielehen ajatus,
Tuli tuo ikuinen tuuma:
??Lietkö suotu maa suloinen,
Maa ihana arvattuna
Asunnoksi armahaksi,
Onnelliseksi oloksi.
Olet suotu onnekseni,
Arvattu asuakseni;
Niin sun Suomeksi nimitän,
Suomen maaksi mainittelen??.
Siitä sai nimensä Suomi,
Sai nimensä suomisesta,
Kalevasta kansan juuren,
Suuresta sukuperänsä,
Mainiosta maan eläjät."

Ote on Elias Lönnrotin runosta Suomen synty.

Synty

Suomi sai autonomisen asemansa 1809, kun Ruotsi menetti merkittävän osuuden alueistaan, ja kun Venäjän keisari otti Suomen omaksi suurruhtinaskunnakseen. 1800-l alusta suomalaisuutta rakensi lähinnä hallinto sekä yliopisto. Pääkaupungiksi rakennettiin Helsinki, joka oli hyvin venäläistyylinen. Helsinki haluttiin erottamaan Suomea ruotsalaisuudesta. Yliopisto kehitti suomalaisuuden ideologiaa ja myöskin sitten levitti sitä.

Runeberg muovasi sisämaan asukkaista suomalaisen ihanteen, sekä tyyppikuvan. Lönnrot taas keräili rajojen ulkopuolelta aineksia Kalevala-eepokseensa, joka on nykyisin ehkäpä tunnetuin suomalainen teos myöskin maailmalla.

Suomen erottivat Venäjästä luterilaisuus, ruotsalainen laki ja sivistys. Ruotsista oli erotuttava, eli Suomen täytyi tuoda esiin itään liittyviä asioita, joista yksi hyvä esimerkki oli suomen kieli. Vaikkakin oli sovittava siitä, että mikä oli suomea, mikä ei.

Kansallisuusaatteen sekä kansallisvaltioaatteen syntyaikoina pyrittiin ensiksi luomaan ihannekuvia taikka mielikuvia kansasta, ja siten kasvattamaan kansaa ihannekuvan suuntaan.

Rautatiet yhdistivät Suomea sekä suomalaisia. Tämä tietenkin mahdollisti tavarakuljetukset maitse. Aikaisemmin kuljetus oli mahdollista vain meriteitse, ja sekin näkyy siinä, että asutusta oli enimmäkseen rannikoilla. Se myöskin selittää, miksi Helsinki on juurikin rannikolla, eikä sisämaassa.

Suomalainen identiteetti

Suomalaisesta identiteetistä oli kilpailemassa kaksi vastakkaista näkemystä: agraarinen sekä urbaani. Maaseutu sekä kaupunki.

1870-luvulla Suomessa nähtiin monia muutoksia. Rautatiet valmistuivat Pietariin, josta matka jatkui muuallekkin Venäjälle. Suomeen alkoi tulla teollisuutta, kun Kymijoen suuret teollisuuslaitokset perustettiin. Myöskin Kotkan kaupunki saatiin perustettua. Väestöä muutti suuret määrät Etelä-Suomen teollisuusalueille, ulkomaankauppa alkoi kasvaa.

Molemmilla suuntauksilla oli vielä suuret mahdollisuudet ohjata kehitystä. Näkemykset kuitenkin hajosivat kahdeksi eri linjaksi, ja kumpikin saivat oman kansalaisyhdistyksen. Kansanvalistusseura (1874) ja taideteollisuusyhdistys (1875).

Kansallinen identiteetti merkitsi modernia elinkeinoelämää ja Pietariin avattu junayhteys nähtiin tilaisuutena, joka tulisi käyttää hyväksi. Monet toisaalta pelkäsivät tämän yhteyden uhkaavan Suomen asemaa, sekä liittävän Suomen lähemmin Venäjään. Tätä vaikutusta katsottiin voitavan vastustaa taideteollisuuden aatteella sekä oman teollisuuden kehittämisellä.

Porvarillistuminen

Autonomian ajan alkupuolella suomalainen hallitseva eliitti koki tärkeän murroksen. Kyseessä oli yhteiskunnan johtavan kerroksen taloudellisen sekä sosiaalisen aseman laadullinen muutos. Sotilasuralla edennyt aatelisto joutui etsimään uusia virkoja, sillä Suomella ei ollut armeijaa. Se johti suomalaiselle aatelistolle radikaaleja elintapojen muutoksia sekä porvarillistumista.

Samaan aikaan taloudellinen kasvu Suomessa nopeutui ja aineellinen elintaso nousi. Tulojen nopea nousu ja tulonkehityksen erot loivat kuitenkin uusia jakolinjoja. Kapitalismin henki oli voittamassa sääty-yhteiskunnan hengen.

Köyhäinhoidon rahoittamiseksi säädettiin eräänlainen kunnallisvero, joka meillä on nykypäivänäkin käytössä. Avun saaminen pakotti alistumaan kirkon valtaan.

Puutteista huolimatta kapitalismi toi varauden kasvun sekä lisäsi työläisten itsenäisyyttä, mikä johti kaupunkilaistumiseen.