Väinö Linna on kirjoittanut erään tunnetuimmista kirjoista, Tuntemattoman sotilaan. Itse tunsin Tuntemattoman sotilaan paremmin elokuvana, mutta jo 50-luvulla jolloin kirja ilmestyi, tunnettiin se erinomaisena sotaromaanina. Kirja kuvaa sotamiesten näkökulmasta jatkosotaa. Tarina alkaa muutamia päiviä ennen jatkosodan syttymistä ja loppuu jatkosodan päättymiseen. Kirjassa seurataan konekiväärikomppanian liikkeitä sodan aikana sekä heidän mietteitään ja tunteitaan sotaa kohtaan.
|
Lähetä aineesi julkaistavaksi!
Kotiaine.com julkaisee käyttäjien kouluaineita ja esseitä, ala-asteelta yliopistotasoon asti. Lähetä omasi!
Julkaiseminen on vaivatonta. Voit laittaa aineesi esille omalla nimelläsi, nimimerkillä tai täysin nimettömästi. Saat
mielipiteesi julki ja usein myös palautetta kommentointitoimintomme kautta. Lue lisää!
|
Tarinan sotamiehillä ei yleensä ollut kauhean hyviä suhteita ylempiarvoisia upseereita kohtaan, koska he välillä antoivat mahdottomia tehtäviä ja upseerit ovat harvemmin rintamalla sotilaiden kanssa. Porukan alkuperäistä päällikköä, Koskelaa, toteltiin kyselemättä, sillä hän vietti mieluummin aikansa "miestensä" kanssa kuin muiden upseerien. Joukon luottamus oli kasvanut häntä kohtaan.Sodan kuvauksessa Väinö Linna on onnistunut hyvin, sillä kirjaa lukemalla saa hyvän käsityksen kuinka rankkaa sota oli todellisuudessa. Ryhmä eli ruokapulassa koko ajan ja he kärsivät jatkuvasti suuresta taisteluväsymyksestä. Ainoastaan nälkä hieman hellitti, koska huoltoyhteydet olivat vakiintuneet, mutta kun perännyttiin, niin huoltoyhteydet alkoivat takerrella ilmahyökkäyksien sekä pitkien etäisyyksien takia. Sodankäyntiä oltiin kuvattu hienosti. Kirjasta voi aistia miesten tuntemuksia puolustaa lähes mahdotonta vastaan tai hyökätä konekivääritulta päin kun kavereita, jotka on tuntenut pari vuotta, kuolee viereltäsi. Kirjassa oli paljon taisteluita tai pidempiä kohtauksia, joita ei ole elokuvissa ollenkaan tai elokuvassa oli pienempi kalustomäärä mitä kirjassa oli. Mielestäni kirjan mielenkiintoisin henkilö oli Rokka, joka oli tilanteesta riippumatta aina iloisella päällä taistelussa, mutta hänellä oli silti hyvä yleisnäkemys siitä mitä taisteluissa tapahtuu, jolla hän pärjäsi taistelussa. Rokka tuli tarinaan mukaan vähän ennen kirjan puoltaväliä täydennysmiehenä. Hän oli taistellut jo Taipaleella talvisodassa ja sieltä saadun kokemuksen avulla Rokka pärjäsi hyvin porukan mukana. Rokka oli joutunut evakkoon talvisodan alkaessa ja hänen taisteluintonsa tuli lähinnä siitä, kun hän saa yrittää vallata kotiseutunsa takaisin. Rokkaa ei kuri kiinnostanut ja sen takia hän oli koko ajan kinastelemassa ylempien upseerien kanssa. Sota oli Rokan mielestä leikkiä talvisotaan verrattuna.
| 
