 |
 |
 |
 |
 |
|
|
 |
Keskustelufoorumi Kotiaineen etusivu - aineet ja esseet Lähetä essee Huippusuoritukset Kotiaine.com Käyttöehdot Ota yhteyttä Linkkejä |
Karjalan ruokaperinneKarjalalla on hieno ja monipuolinen ruokakulttuuri. Se on muotoutunut monien vuosien saatossa ja vaikutteita on saatu niin idästä kuin lännestäkin. Venäläiset vaikutteet tuntuvat vahvoina, ja koska keittiön keskipisteenä on uuni, voidaan Karjala sijoittaa enemmän idän uuniruokiin kuin lännen keittoruokakulttuuriin.Karjalaiselle ruokaperinteelle tärkeitä ovat erityisesti uuniruoat, pehmeä leipä, monet leivonnaiset ja hapanruoat. Myös hedelmiä, kasviksia, marjoja ja sieniä on käytetty paljon. Kalaakaan ei saa unohtaa, onhan Karjalassa hyvät kalastusmahdollisuudet Laatokalla ja Suomenlahdella. Kalaa on valmistettu uunissa, paistamalla, pannulla ja keittämällä. Erilaisia kalaruokia ovat esim. Karjalan kalapata, kalapaisti eli nikkopaisti ja erilaiset kalakeitot. Keittoja, joissa ei ole ollenkaan perunaa kutsutaan serpoiksi. Runsas kasvisten käyttö kuuluu karjalaisten ruokavalioon. Tätä ovat edistäneet esimerkiksi ortodoksien paastot. Tärkeimpiä kasviksia olivat ennen nauris, kaali, lanttu, papu, herne ja peruna. Tomaatti ja kurkku ovat tulleet tärkeiksi vihanneksiksi vasta myöhemmin. Sipulilla on aina ollut tärkeä maustekasvi. Kasvisten ja juuresten käyttö leivonnaisten täytteenä on aina ollut yleistä Karjalassa. Karjalanpiirakka on monelle ensimmäinen ruoka, joka tulee mieleen Karjalasta. Sitä on nykyään saatavilla lähes joka puolella Suomea. Karjalanpiirakaksi mielletään soikea piirakka, jonka täytteenä voi olla riisiä, perunaa, ohraa tai porkkanaa. Kuori on ruistaikinaa. Kakkara on pyöreämpi kuin piirakka ja sen täytteenä on käytetty perunaa. Kakkaroita on leivottu Etelä-Karjalassa. Leivällä on ollut Itä-Suomessa aina tärkeä asema. Ero Länsi-Suomeen on se, että idässä leipää leivottiin viikkoittain, ja sitä syötiin pehmeänä ja tuoreena. Karjalaisia tyypillisiä leipiä ovat esimerkiksi limppumainen hapan ruisleipä ja ohrarieska. Ruisleivän syönti on vähentynyt kaikkialla Suomessa, mutta Karjalassa osataan arvostaa vieläkin oikeaa kotona leivottua ruisleipää. Karjalaiselle ruokaperinteelle on käynyt kuten muillekin, pikaruokakulttuuri raivaa tieltään perinneruokia, joita ei enää jakseta valmistaa kokonaan itse. Ehkäpä pikkuhiljaa monien vuosien kuluessa osa ruoista käy yhä harvinaisemmiksi. Toivotaan kuitenkin ettei näin kävisi, sillä Karjalan ruokaperinteet ovat vertaansa vailla. Lähteet: Pirkko Sallinen-Gimpl. Karjalainen keittokirja (2000). Luettu 26.04.2009. | ||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
