Hindulaisuuden ja buddhalaisuuden yhtymäkohdat ja eroavaisuudet

Ottaen huomioon ajatuksen uudelleen syntymisestä on ymmärrettävää, että molempien uskontojen aikakäsitys on syklinen, eikä esimerkiksi kristinuskon tapaan lineaarinen. Myös pyhien kirjojen merkitys on verraten vähäinen molemmissa uskonnoissa. Niitä pidetään lähinnä ohjenuorina ja tiedon lähteinä, ei niinkään itsessään pyhinä. Buddhalaiset asennoituvat tällä tavoin Tripitakaan, samoin kuin hindulaiset omiin kirjoihinsa.

Tärkeä ero uskontojen välillä on näkemys jumalien olemassaolosta. Hindulaisuus on panteistinen, monijumalainen uskonto. Se voidaan tulkita myös monoteistiseksi katsomalla muiden jumalien olevan Vishnun ilmentymiä, mutta yhtä kaikki, jumalilla on olennainen rooli. Buddhalaisuudessa jumalia ei ole. Sen tiukempi suuntautuminen, hinayana, vaatii vetäytymään luostariin harjoittamaan mietiskelyä mandalan avulla nirvanan saavuttamiseksi. Laveampi buddhalaisuus, mahayana, jota mm. zen ja lamalaisuus edustavat, ei ole aivan näin tiukka. Uskonnon harjoittajan ei tarvitse eristäytyä luostariin.

Hindulaisuus on näistä kahdesta uskonnosta kuitenkin yhteiskunnalle ystävällisempi. Se jakaa elämän neljään vaiheeseen, opiskeluun, työlle ja perheelle omistautumiseen, yhteiskunnalliseen ja uskonnolliseen aktiivisuuteen sekä viimeiseen vaiheeseen, askeesiin, jonka avulla pyritään irtautumaan uudelleensyntymisen ketjusta. Joka tapauksessa on elettävä mahdollisimman hyvä elämä, sillä karman lain mukaan tekosi heijastuvat seuraavaan elämääsi. Buddhalaisuus ei jaa elämää tällä tavoin osiin, vaan on jatkuvasti tähdättävä lähemmäksi nirvanaa pääsemiseen. Siksi voitaisiin väittää, että hindulaisuus on yhteiskunnan kannalta rakentavampi uskonto kuin buddhalaisuus.

Molemmat uskonnot korostavat ajattelussaan väkivallattomuutta ja kaiken elollisen kunnioittamista. Ruuan tasolla tämä tarkoittaa usein kasvissyöntiä, yhteiskunnallisesti väkivallatonta vastarintaa. Hindu Mahatma Gandhi noudatti uskontonsa väkivallatonta ajattelutapaa, ahimsa-periaatetta, kamppaillessaan Intian itsenäisyyden puolesta.

Toisin kuin hindulaisuus, joka on etninen uskonto, eikä siis aktiivisesti leviämään pyrkivä, buddhalaisuus on Siddharta Gautaman eli Buddhan perustama. Buddhalaisuus pyrkii siis leviämään, mutta sisäänpäin kääntyneen luonteensa vuoksi ei kovinkaan aktiivisesti.

Matkallaan kohti tavoitettaan on sekä hindulla että buddhalaisella joitakin apuvälineitä pyhien kirjoitusten lisäksi. Hindulaisuudessa tämä näkyy valintamahdollisuutena. Voidaan kulkea joko tiedon tietä, toiminnan tietä tai rakkauden tietä. Tiedon tietä kulkeva pyrkii meditoimalla saavuttamaan päämääränsä, toiminnan tiellä samaan pyritään tekemällä hyvää. Rakkauden tie tarkoittaa jumalten apuun luottamista. Buddhalainen taas voi aina turvautua neljään jaloon totuuteen sekä kolmeen jalokiveen. Näitä jalokiviä ovat Buddha, buddhalainen oppi sekä buddhalainen veljeskunta.