Eduskunta ja hallitus vallankäyttäjinä

Lainsäätämistyön ohella eduskunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu hallituksen toiminnan valvominen ja sen luottamuksesta päättäminen. Tässä työssään eduskunnalla on lukuisia keinoja, aina yksittäisen kansanedustajan esittämästä kysymyksestä välikysymykseen saakka. Viimeksi mainittu johtaa aina siihen, että hallituksen luottamuksesta äänestetään. Mikäli hallitus ei saa eduskunnalta luottamuslausetta, sen on erottava. Eduskunnalla on siis valta niin halutessaan kaataa hallitus. Nykyisten enemmistöhallitusten aikana näin käy kuitenkin harvoin.

Hallitusasioissa eduskunnalla on toisenlainenkin rooli. Vaalien jälkeen uusi hallitus nimittäin muodostetaan eduskuntaryhmien käymien neuvottelujen pohjalta. Niissä sovitaan hallitusohjelmasta, ratkaistaan mistä puolueista hallitus koostuu ja jaetaan ministerinsalkut.

Vaikka puhtaasti hallitukseen liittyvillä tehtävillä on tärkeä osa eduskunnan toiminnassa, eduskunta huolehtii niiden ja lainsäädäntötyön ohella monista muistakin asioista. Se valvoo mm. Kansaneläkelaitosta ja Yleisradiota sekä vahvistaa eli ratifioi ulkovaltojen kanssa solmittavat merkittävät sopimukset. Jokapäiväisessä elämässämme tuntuvinta lienee kuitenkin eduskunnalla oleva finanssivalta – se päättää valtion budjetista hallituksen esityksen perusteella.

Eduskunnan merkittävästä vallasta ja parlamentarismi-ajattelun noususta huolimatta sen vallan voidaan katsoa myös vähentyneen EU-jäsenyyden seurauksena. Suuri osa eduskuntaan tulevasta lainsäädännöstä on nimittäin EU:n päätöksien motivoimaa. Lisäksi budjettia koskevia päätöksiä rajoittaa EU:n vakaussopimus, joka määrää valtion taloudenpidolle tietyt rajat.

Hallituksen rooli vallankäytössä nousi yllä jo monessa kohtaa esiin johtuen eduskunnan ja hallituksen välisestä siteestä. Asiaan lienee silti syytä vielä palata. Aiemmin mainitun lakiesitysten tekemisen ohella hallitus johtaa valtionhallintoa. Eri osa-alueista vastaavat eri ministerit, jotka ovat hallitustovereidensa lisäksi tilivelvollisia eduskunnalle. Hallitus myös panee toimeen eduskunnan päätökset ja laatii vuosittain budjettiehdotuksen eduskunnalle. Valtaoikeuksiensa kautta hallitus pyrkii toteuttamaan hallitusohjelmaansa. Hallitusohjelman päätökset vaikuttavat niin hallituksen tekemiin lakiehdotuksiin kuin talousarvioehdotuksen painotuksiin.

Sisäpoliittisen vallan lisäksi hallituksella on mahdollisuus vaikuttaa myös maan ulkopolitiikkaan, sillä ulkopolitiikkaamme johtavat presidentti ja pääministeri yhteistoimin. Myös ulkopolitiikkaan liittyvissä EU-asioissa hallituksella on oma roolinsa. Sen on kuitenkin kaikissa toimissaan säilytettävä eduskunnan enemmistön tuki, sillä ilman sitä hallitus ei voi jatkaa tehtäviensä hoitamista.