Antiikin Rooman vaikutus Euroopan kulttuuriin

Pysyvimmin vuonna 476 sortuneesta Roomasta jäi muistuttamaan kieli. Latinasta tuli sivistyksen, tieteen ja kirkon kansainvälinen kieli. Sen valta-asema kesti pitkälle, aina 1600-luvun loppuun saakka. Elämään jäi myös roomalaisen oikeuskäytännön perinne, jonka vaikutus ulottui vielä latinan kieltäkin myöhäisemmälle ajalle. Rooman lakien perinteen säilymistä edesauttoi Bysantin keisari Justinianus, joka antoi koota eri säädökset yhdeksi kokoelmaksi.

Rooman perintö ei kuitenkaan rajoitu tähän. Myös rakennustapojen ja -tyylien alalla valtakunnalla on ollut oma vaikutuksensa. Taidokkaasti rakennetut tiet ja akveduktit sekä Colosseumin tapaiset mestariteokset ovat herättäneet myöhempien aikojen arkkitehdeissä ihastusta ja antaneet vaikutteita. Roomalaisten taitotasolle päästiin rakentamisen alalla Euroopassa vasta paljon valtakunnan luhistumisen jälkeen. Esimerkiksi kupolien rakentaminen jäi unohduksiin ja taito löydettiin uudestaan vasta pitkän ajan kuluttua.

Fyysisten rakennusten ohella myös Rooman henkinen perinne tuntuu Euroopassa. Rooman kirjallisesta perinteestä on säilynyt mm. runoja ja mietelauseita. Lisäksi jälkipolville on jäänyt historiallisia teoksia, kuten Julius Caesarin kuvaus Gallian sotaretkestään. Rooman kirjallisuuden vaikutus Eurooppaan näkyy mm. Danten Jumalaisessa näytelmässä, jossa päähenkilön oppaana toimii roomalaisrunoilija Vergilius.

Oman kirjallisen perinteensä lisäksi Rooman valtakunta osaltaan säilytti Euroopalle jotakin vielä merkittävämpää. Antiikin Kreikan saavutukset kulttuurin ja tieteen alalla nimittäin omaksuttiin Roomassa. Merkittäviä teoksia käännettiin latinaksi ja niitä kulkeutui eteenpäin. Monen mutkan kautta tuli mahdolliseksi löytää Kreikan suuret filosofit ja tiedemiehet uudestaan paljon Rooman tuhon jälkeen.

Voimakkaasti ja näkyvästi Rooman vaikutus tulee esille myös 1300-luvun Euroopassa. Renessanssi oli alkamassa ja katseet kääntyivät sivistyksen kehtoina pidettyihin antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Vaikutus taiteeseen ja kirjallisuuteen oli suuri, mutta ajattelutapa muuttui vielä enemmän. Keskiajan kollektiivisuudesta ja jäykkyydestä siirryttiin roomalaisille tyypillisempään suvaitsevaisuuteen ja yksilökeskeisyyteen. Muutos oli hidasta ja asteittaista, mutta nykyinen asenneilmapiiri heijastaa selvästi Rooman perintöä.