Kotiaine.com

Habeas corpus · Lähetetty: Kes Maa 22, 2006 11:51 pm Viestin aihe: Lempiaineenne lukiossa?

Mikä aine teitä lukioaikana miellytti eniten ja miksi? Mikä sai kiinnostumaan aiheesta - hyvä opettaja vai jo aiemmin virinnyt mielenkiinto?

Itse pidän eniten historiasta ja äidinkielestä, mutta keskinäisen paremmuusjärjestyksen ratkominen onkin sitten vaikeampaa. Historiassa mielenkiintoisuus on myös sidoksissa aikakauteen; toisen maailmansodan historiaa pidän hyvinkin kiintoisana, sen sijaan esim. taiteen tyylisuuntia käsittelevä historia on mielestäni melkoisen kuivaa. Barokki ja rokokoo, hohhoijaa.

Alavalinnan kannalta taitaisi olla hyvä pitää pitkästä matematiikasta kuin hullu puurosta, mutta jostain syystä se ei ihmeemmin vetoa. Onhan se ihan mielenkiintoista, mutta turhan työlästä ja teoreettista minun makuuni - vai onko joku joskus oikeasti tarvinnut vaikkapa differentiaalilaskentaa työssään?

Tohtori · Pelottava hikipinko Liittynyt: 19 Maa 2006 Viestejä: 508

Minä tykkäsin äidinkielestä, lähinnä siksi että siinä oli mukava opettaja - sellainen keski-ikäinen hippitäti, joka tykkäsi minun kirjoitustyylistäni eikä siksi rokottanut pisteitä vaikka en koskaan kirjoittanut sitä mitä piti. Oli aihe sitten mikä tahansa, väänsin siitä yleensä joko jonkinlaisen novellin tai sitten äärimmilleen kärjistetyn pakinatyyppisen jutun. Varsinaisia asiatekstejä taisin kirjoittaa vain pari koko lukioaikana, ja niistä tulikin ihan pirun tylsiä. Ei minua kyllä sitten äidinkielessä mikään muu kiinnostanut kuin se kirjoittaminen, mutta toisaalta kielioppi oli siihen aikaan niin hyvin hallussa että ne jutut pystyi suttaamaan vasurilla. Vähän semmoista leikkimistä ja oman (oletetun) erinomaisuuden korostamistahan se oli, mutta kun kerrankin tarjoutui tilaisuus päästä pätemään kirjoittamisella laajemmassa sosiaalisessa viitekehyksessä, niin pakkohan se oli sitten käyttää.

Englannissa oli myös oma sairas viehätyksensä, koska siihen aikaan ainakin kirjallinen osaamiseni oli niin kovaa tasoa opetuksen vaatimuksiin nähden. Pohja tuli varmaan tietokonepeleistä, ja luinhan minä paljon sekä englanninkielisiä kirjoja että kaikenlaista purkeista löytyvää materiaalia. Sanavarastoni saattoi olla vähän erikoisesti profiloitunut, mutta kielen perusosaaminen oli kuitenkin niin hyvin hanskassa että lukiotasolla pystyin repimään kursseista kymppejä tekemättä oikeastaan yhtään mitään (mitä nyt joskus näytösluontoisesti hutaisin jonkun tehtävän vasemmalla kädellä, ja tulos oli silti parempi kuin useimmilla tosissaan pakertavilla). Opettajan kanssa meillä oli aina sellaista vääntöä, minun tavoitteeni oli saada kymppi mahdollisimman vähällä vaivalla ja hän taas kehitti jos jonkinlaista kommervenkkiä saadakseen kympin tiputettua ysiksi. Hän oppi lopulta sen, että en koskaan lukenut englanninkokeisiin, ja haali sanastotehtäviin kaikkia sellaisia erikoisia sanoja joita ei uskonut minun voivan tietää. Kerran hän kai saikin koenumeroni tiputettua ysillä alkavaksi, jolloin kurssista tuli sitten "vain" ysi, ja tavallaan taistelu päättyi opettajan voittoon koska minun oli sen jälkeen pakko varalta vilkaista sanastot kertaalleen läpi aamulla ennen koetta enkä voinut enää mennä kylmiltäni kiskaisemaan sitä kymppiä. Ihmeellistä pelleilyä ja leikkimistä se oli sekin touhu, mutta lukiolaiset nyt ovat semmoisia kuin ovat.

En muista, että olisin muista lukioaineista sen ihmeemmin innostunut. Lukuaineet olivat lähinnä sitä puurtamista, vaikka monissa toki oli kiinnostavia osa-alueita (esim. juuri historiassa tai vaikka jossain psykologiassa). Jossain kasin ja ysin kieppeillä ne yleensä hyppivät, kun en jaksanut niihin sillä lailla panostaa. Matemaattisten aineiden kanssa joutui sitten jo tekemään oikeasti töitä, että ne sai pidettyä edes siellä seiskan ja kasin tietämillä.

Ja sitten olivat liikunta ja kuvaamataito, joista kumpikaan ei kiinnostanut sitten tippaakaan. Liikunnasta minulla oli yleensä vitonen, lähinnä siksi että osallistuin aika niukasti mihinkään mitä olisi pitänyt tehdä (jos joskus jaksoin olla toiminnassa mukana, saatoin saada kutosen - kovin liikunnallinen ihminenhän en ole koskaan ollut, vaikka silloin nuorena en tietysti ollut tällainen plösö kuin nykyään vaan pikemminkin aika hintelä). Kuvaamataito oli sitä tasaista seiskaa, kun nyt suunnilleen suttasin sitä mitä käskettiin mutta lopputulosta ei kyllä kukaan seinälleen laittanut. Minähän kyllä piirsin siihen aikaan aika paljon, lähinnä pitkiä juonellisia sarjakuvia (joiden graafinen tyyli oli aika lailla Hillittyjä miehiä monimutkaisempi), ja jotkut niistä tuherruksista ovat jälkeenpäin katsoen ihan siedettäviä, mutta ne nyt ovat semmoisia lyijykynällä raapustettuja ääriviivapiirroksia eikä sitä tyyliä hirveästi lukion kuviksessa haettu.

Ei minua oikein se koulunkäynti silloin enää jaksanut napata, lähinnä siinä oli se sosiaalinen ympäristö ja kaikki varsinaisen opiskelun ulkopuolinen toiminta mikä sai minut lukiossa notkumaan loppuun asti. Ja loppujen lopuksihan ainakin minun aikoinani sai ihan siedettäviä numeroita suhteellisen vähällä työllä, vaikkei sellaisesta opiskelusta sitten pitemmällä tähtäimellä tainnut olla mitään hyötyä. Lukion jälkeenhän meni pitkä aika että viitsin opiskella yhtään mitään, ja nykyinen tutkintokin tuli väännettyä loppuun lähinnä hallituksen vaatimuksesta. Eipä siitäkään juuri hyötyä ollut, keskinkertaiset amk-paperit hyödyttävät työelämässä suunnilleen yhtä paljon kuin keskinkertaiset yo-paperitkin.

Dive · Rehti opiskelija Liittynyt: 20 Maa 2006 Viestejä: 160

Tykkäsin

- äidinkielestä. Sain lähes joka kerta yli 90 pistettä, opettajamme kai tykkäsivät tyylistäni. Erityisesti pidin ainekirjoituksesta, kun sai leikkiä kielellä (AS-piirre?) ja päästää luovuuttaan edes vähäsen irti. Aina kun opettaja kysyi, kirjoitetaanko aine viikon vai kahden päästä, muut halusivat lykätä ja sanoivat "kahden". Minä vain ajattelin mielessäni, että molempi olisi ollut parempi.

- filosofiasta ja hieman yllättäen uskonnosta. Syynä se, että meillä oli tosi innostava opettaja, joka rohkaisi myös keskustelemaan ja pohdiskelemaan, ja antoi tehtävänantoja, joissa sai myös ajatella itse eikä vain toistaa kirjasta luettua. Sääli vaan, että monesti olin melkein ainoa kurssilla, jota olisi kiinnostanut keskustella - kaipa olen niin pienestä asti tottunut tulemaan pidetyksi omituisena, etten enää siinäkään vaiheessa jaksanut ujostella. Numerot molemmista taisivat olla 10 päästötodistuksessa (!)

- psykologiasta. Opettaja oli kuiva ja ilmeisen frigidi ämmä, joka oli laatinut kalvot vuonna nakki ja joka ei tuntunut tietävän perusasioitakaan jos niitä ei lukenut käyttämässämme psykologian kirjassa. Hän tykkäsi kai tuntiaktiivisuudestani, mutta ei tuntunut pitävän tavastani kysellä vaikeita (eivät ne edes vaikeita olleet, jos olisi yhtään päivittänyt tietojaan). Opiskelu oli luokkaa "opettaja sanoo mitkä kohdat alleviivataan ja oppilaat alleviivaavat". Tajusin ekan kurssin ekalla tunnilla, etten pidä opettajasta, mutta päätin kuitenkin pitää psykologiasta koska se kiinnosti minua.

Onnekseni kyseinen opettaja oli sairauslomalla kun yo-vastauksia korjattiin ja edellä mainittu mukava uskonnon/filosofianopettaja korjasi myös psykologian kysymykset. Jälkeenpäin sitten tämä vakiopettaja tuli minulle sanomaan, kuinka hienoa on kun olen kirjoittanut 9 pisteen jokerivastauksen ja oli pahoillaan kun ei saanut sitä lukea. Mietin mielessäni, ettei häneltä siitä olisi kylläkään ysiä herunut.

Niin, ja psykologiaa jatkoin sitten yliopistoon asti.

Habeas corpus · Lähetetty: Per Maa 24, 2006 8:33 pm Viestin aihe:

Habeas corpus · Lähetetty: Per Maa 24, 2006 8:37 pm Viestin aihe:

alfauros · Rehti opiskelija Liittynyt: 10 Hei 2006 Viestejä: 127

Äikkä oli kivaa kun oli mukava opettaja, kävin tässä pari vuotta sitten lukiossa kääntymässäkin kun kävin hakemassa todistuksen kouluun pyrkimistä varten, mutta harmikseni hän ei ollut enää siellä, uskonnon- ja ruotsinopettajat sen sijaan kyllä muistivat minut, kun kävin opettajanhuoneessa katsomassa, ketä tuttuja on vielä paikalla.

Psykologia ja historia sen sijaan eivät oikein napanneet, kun ensimmäinen psykologian opettaja oli selkeästi hullu ja historiassa toistettiin lähinnä tätä samaa vanhaa yläasteella tuttua huttua vuosisataisesta Suomi-Venäjä maaottelusta, tuolloin minua kiinnosti historiassa lähinnä mytologia ja kaikki, mikä oli mahdollisimman kaukana ajassa ja paikassa, eikä mikään saatanan suomen sota 1809 tai pähkinäsaaren rauha 1323.
Nyt yliopistossa tosin tosin havaitsin Suomen historiankin olevan ihan jees, kun luennoitsijat ovat aivan toista maata kuin lukion opettajat ja heittelevät aina välissä ilmaan jotain hauskaa ja mielenkiintoista triviatietoa, mikä pitää kiinnostuksen yllä.

Habeas corpus · Lähetetty: Sun Hei 23, 2006 11:38 am Viestin aihe:

alfauros · Rehti opiskelija Liittynyt: 10 Hei 2006 Viestejä: 127

Habeas corpus · Lähetetty: Maa Hei 24, 2006 12:33 am Viestin aihe:

alfauros · Rehti opiskelija Liittynyt: 10 Hei 2006 Viestejä: 127

Habeas corpus · Lähetetty: Per Hei 28, 2006 6:21 pm Viestin aihe:

hänskä · Tarkkailuluokka Liittynyt: 27 Maa 2007 Viestejä: 3

Matikasta pidän eniten ehkä siksi, että siinä on hyvä opettaja ja matemaattinen ajattelu on aina kiinnostanut minua. Fysiikka on myös mielenkiintoista, koska se vaatii pohtimista ja mielestäni käytännöntehtävien ratkaisu on mielenkiintoista.

Oma viehätyksensä on myös ruotsissa, englannissa ja saksassa. Kielet ovat olleet minulle yleensä aika selvä juttu, koska olen ollut englannin kielisessä päiväkodissa.

Äidinkielestä, filosofiasta, uskonnosta jne. en juurikaan välitä, koska uskonto on mielestäni melko turhaa, ja sitäkin on aivan liikaa tarjolla lukiossa. Pakollisena jopa 3 kurssia, kun fysiikkaa on 1 kurssi! Äidinkieli on tärkeä aine, mutta en vain saa kiksejä siitä. Aineiden kirjoittaminen on aina ollut heikkouteni, mutta kielioppi sujuu kuin vettä vaan. Filosofia on mielestäni kaukaista ajattelua ja tuommoista jaarittelua ja "jauhamista". Mielestäni ehkä turhin aine koko lukio-opiskelussa.

Historia ja psykologia ovat myös melko mielenkiintoisia ja aloitan aina innolla uuden kurssin. Historiassa opettaja on mielestäni tärkeä. Opettajan täytyy osata selittää asiat mielenkiintoisesti ja hänen pitää olla todellinen asiantuntija, jotta oppilaat saavat mahd. paljon tietoa irti.

Habeas corpus · Lähetetty: Tor Maa 29, 2007 11:01 pm Viestin aihe:

ouneri · Vieras

Matematiikka on aina ollut lähellä sydäntäni. Ajan ja kynälyijyn sijaan kannattaa uhrata ajatusta, sillä matematiikassa kaikki on loogista ja järkeenkäypää.