Kotiaine.com Ei elämää vaan koulua varten.    Ohje   Haku   Käyttäjälista   Käyttäjäryhmät   Rekisteröidy   Käyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisään  Urheilu, urheilu          Kotiaine.com Foorumin päävalikko -> Yleinen keskustelu Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe   Kirjoittaja Viesti Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Per Tou 12, 2006 9:08 pm    Viestin aihe: Urheilu, urheilu Minkäslaista ruumiinkulttuuria arvon foorumilaiset harrastavat ja kuinka usein? Aiemmin olen pitänyt kuntoani yllä lähinnä lenkkeilemällä, mutta nyttemmin se on vähän jäänyt. Lenkkeilyssä on se ongelma, että kauniina kesäpäivänä viehättävässä maisemassa sitä kyllä harrastaa ilokseen - mutta kaupungin kaduilla liukastelu talven loskassa taas ei juuri vetoa. Nyt olen sitten käynyt joka perjantai pelaamassa salibandya. Yllättävän viihdyttävää, varsinkin kun aina välillä tulee niitä onnistumisen kokemuksia joista saa uutta puhtia. Sekin hyvä puoli tuossa on, että liikunnalla on jokin tarkoitus (ts. pallo vastustajan pömpeliin) eikä se ole vain liikuntaa liikunnan vuoksi (nyt mun on juostava, koska muutoin lysähdän rapakuntoiseksi sohvaperunaksi). Tästä huolimatta aion fysiikan kestäessä yrittää kesällä käydä vähän pururadallakin ja ehkä jopa sulkapalloilemassa. Entäs te? _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Tohtori Pelottava hikipinko Liittynyt: 19 Maa 2006 Viestejä: 508 Lähetetty: Per Tou 12, 2006 9:39 pm    Viestin aihe: Puolen kilon käsipainoja, enimmäkseen. Ei vaan, olen yrittänyt ottaa tavaksi käydä kävelyllä joka päivä, mutta se ei ole oikein lähtenyt käyntiin. Ehkä nyt, jos sinne kesämökille vetäydyn, voisi koittaa vähän lenkkeillä. Töissä huomasin, että työhousujen napit eivät enää pysy kiinni, ja se on vähän huono juttu. Tosin ehkä pitää vain hommata isommat housut... Takaisin alkuun Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Tii Tou 16, 2006 1:09 pm    Viestin aihe: Tohtori kirjoitti: Puolen kilon käsipainoja, enimmäkseen. . Itse olen yrittänyt ajoittain painoja nostella, mutta jossain 15kg/käsi -tienoilla kehitys tuntuu merkittävästi hidastuvan ellei jopa lopahtavan. Sitten taas jää tekemättä ja nopeasti huomaa että kymmenkiloisetkin tuntuvat aika raskailta. Pitäisi kai taas yrittää, mutta ehkä johdonmukaisemmalla suunnitelmalla. En vain tiedä, miten sellaisen voisi laatia. Tohtori kirjoitti: Ei vaan, olen yrittänyt ottaa tavaksi käydä kävelyllä joka päivä, mutta se ei ole oikein lähtenyt käyntiin. Ehkä nyt, jos sinne kesämökille vetäydyn, voisi koittaa vähän lenkkeillä. Hyvä tapahan tuo kävely on, jos sitä saa pidettyä yllä. Ei se varsinaisesti kuntoa nosta, mutta ehkäisee kuitenkin täydellistä lysähtämistä. Samasta syystä olen ottanut tavakseni talsia koulumatkat autoilun sijasta - meneehän siihen hieman enemmän aikaa, mutta tuleepa tehtyä ainakin jokin liikuntasuoritus päivittäin. Ei sitä koulupäivän jälkeen kuitenkaan enää jaksaisi lähteä turhaan haahuilemaan vaan lysähtää mieluummin sohvalle.. Lisäksi tässä hommassa on se edellisessä viestissäni mainitsemani ilmiö. Täytyy olla aika hullu, jos kokee kaupungin betoniviidakossa tallaamisen mieltäylentävänä kokemuksena, etenkin jos sää sattuu olemaan huono. Vapaa-ajalla tulisi käveltyä enemmän, jos etuovelta aukeaisivat luonnonkauniit liikuntamaastot. Mutta kun ei niin ei. Vein äskettäin myös pyörän keväthuoltoon. Ehkäpä innostun siis piakkoin myös harjoittamaan kyseistä liikuntatapaa. Pari pidempää lenkkiä on itse asiassa jo suunnitteilla, mutta niihin pitäisi varmaan ensin vähän valmistautuakin. Tohtori kirjoitti: Töissä huomasin, että työhousujen napit eivät enää pysy kiinni, ja se on vähän huono juttu. Tosin ehkä pitää vain hommata isommat housut... Kessi on siitä mielenkiintoinen juttu, että jos se pääsee vakiinnuttamaan itsensä tietylle tasolle se ei siitä hevin pysyvästi alaspäin lähde. Eli jos 70-kiloinen kuikelo pääsee yhdeksäänkymppiin ja pitää sen puoli vuotta, niin paluu takaisin kuikeloksi tai edes 80-kiloiseksi on työn ja tuskan takana. Pitänee kehittää uusi käsite, kessin inertia. (Ylöspäin) liikkeessä oleva kessi pyrkii jatkamaan liikettään samaan suuntaan. _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Dive Rehti opiskelija Liittynyt: 20 Maa 2006 Viestejä: 160 Lähetetty: Kes Tou 24, 2006 2:00 pm    Viestin aihe: Hmm . Ostin töistä kuminauhan, kuusi ja puoli euroa, ja ostatin paremmalla puoliskollani jumppapallon, 14 euroa (jonka kyllä vaadin saada itse maksaa, mutta hän oli parempi vaatimaan), mutta siellä ne ovat kaapissa kuin Sillanpään miesystävä . Tarkoitus olisi siis alkaa hakea syviä vatsalihaksia ja vahvistaa selkää sekä käsiä voimistelemalla. Inspis tähän on lähtenyt ihan siitä, että työskentelen kipukuntoutujien parissa, enkä haluaisi liikunnan puutteesta johtuvia selkäsairauksia sitten joskus - niiden parantaminen on paljon tuskallisempaa kuin ennalta ehkäiseminen. Työmatkapyöräily oli lähtenyt jo aika hyvään vauhtiin, kunnes toissapäivänä kotiin ajaessani jouduin nokkakolariin mopoilijan kanssa. Voin toki kirjoittaa aiheesta laajemmankin selostuksen (purkaakseni ketutustani ), mutta ehkäpä se ei kuulu tähän. Kuitenkin pointtina siis, että pyörän eturengas meni aikasen paskaksi, itse selvisin ruhjeilla ja varsin lievällä aivotärähdyksellä (HUOM! Kypärän ansiosta, ilman sitä olisimme voineet juhlia ylettömän ironista tapahtumaa, kun juuri viimeisen esseensä selvittänyt papereita-vaille-psykologi saa aivovamman ja se siitä - käyttäkää pojat kypärää!), mutta polvet ovat edelleen sen verran kipeät, ettei reippaampi liikkuminen onnistu. Malminkartanonhuipulle johtavia 426 porrasta on niin ikään ollut tarkoitus alkaa ravata, mutta nyt mainittu polvikipu estää vielä toistaiseksi. Koiran kanssa tulee lenkkeiltyä, reippaammin taas kun tämä akuutti tilanne paranee. Nilkkapainotkin voisi sitten ottaa käyttöön. Uimisesta on ollut epämääräistä puhetta. Kaiken kaikkiaan, enemmän puheita ja ihania tekosyitä kuin varsinaisia tekoja. Kuitenkin olen herännyt ihan oikeasti siihen, että kuntoni on ylen paska, ja sekä kestävyys- että lihasharjoittelu, hallinnasta puhumattakaan olisi enemmän kuin tarpeen. Täytyisi vain saada riittävä tsemppi päälle ja välttää onnettomuuksia loppukesä . Takaisin alkuun Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Per Tou 26, 2006 11:05 pm    Viestin aihe: Dive kirjoitti: Ostin töistä kuminauhan, kuusi ja puoli euroa, ja ostatin paremmalla puoliskollani jumppapallon, 14 euroa (jonka kyllä vaadin saada itse maksaa, mutta hän oli parempi vaatimaan), mutta siellä ne ovat kaapissa kuin Sillanpään miesystävä . Kuntoiluvälineiden kirous.. Varmaankin puolella kansasta on jossain varaston nurkassa pölyttymässä Ostos-TV:stä hankittu kuntokeskus/kuntopyörä/stepperi, jota on käytetty viikko ja sitten aktiivisesti yritetty unohtaa. Kuntoilun aloittaminen ei ole vaikeaa, mutta sen ylläpitäminen on. Dive kirjoitti: Inspis tähän on lähtenyt ihan siitä, että työskentelen kipukuntoutujien parissa, enkä haluaisi liikunnan puutteesta johtuvia selkäsairauksia sitten joskus - niiden parantaminen on paljon tuskallisempaa kuin ennalta ehkäiseminen. Hyvä havainto. Itselläni on paha kyllä ollut viime aikoina lieviä selkäkipuja. Tarttis kai niille jotain tehdä, koska tällainen pikku epämukavuus ehtii seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana takuuvarmasti muuttua helvetilliseksi tuskaksi. Vaikea vaan on tähän länsimaiseen istuvaan elämäntyyliin sovittaa kauheaa määrää naurettavia ja tylsiä selkäharjoituksia. _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Tohtori Pelottava hikipinko Liittynyt: 19 Maa 2006 Viestejä: 508 Lähetetty: Sun Tou 28, 2006 5:35 pm    Viestin aihe: Habeas corpus kirjoitti: Kessi on siitä mielenkiintoinen juttu, että jos se pääsee vakiinnuttamaan itsensä tietylle tasolle se ei siitä hevin pysyvästi alaspäin lähde. Eli jos 70-kiloinen kuikelo pääsee yhdeksäänkymppiin ja pitää sen puoli vuotta, niin paluu takaisin kuikeloksi tai edes 80-kiloiseksi on työn ja tuskan takana. Pitänee kehittää uusi käsite, kessin inertia. (Ylöspäin) liikkeessä oleva kessi pyrkii jatkamaan liikettään samaan suuntaan. "Kessi" on muuten hauska sana. (Minulle tosin tulee siitä mieleen se joku luonnonsuojelualue, missä risuparrat kahlitsivat itsensä metsätyökoneisiin. Se oli kai sitä aikaa, kun Vihreät vielä olivat keskittyneet luonnonsuojeluun eivätkä homoadoption ja pilvenpolton kaltaisten asioiden ajamiseen.) Mutta siis tässä asiassahan ei minun käsittääkseni ole sinänsä mitään ihmeempää mystiikkaa. Paha tietysti sanoa, kun en mikään ravitsemusterapeutti ole, mutta ymmärtääkseni painoa tulee kun syö enemmän kuin kuluttaa, ja vastaavasti painoa lähtee kun kuluttaa enemmän kuin syö. Toki huomattavan tärkeää on sekin, millaista sapuskaa syö, mutta ei tuossa sinänsä ole minusta sen suurempaa mystiikkaa. Se, että kerran hankitusta ylipainosta on vaikea päästä eroon, liittyy käytännössä kaiketi vain siihen että ylipainoa kertyy tietynlaisten elämäntapojen seurauksena, ja pysyvä painonpudotus vaatii yhtä lailla pysyvää elämäntapojen muuttamista. Tämä taas vaatii todennäköisesti jonkinlaisen suht' vakavan terveydellisen motivaattorin, sillä noin yleisesti ottaen roskaruoan ja herkkujen syöminen ja kaljan kittaaminen on hauskaa, kun taas terveellisen sapuskan syöminen, hikoileminen ja kaikkinainen muu itsensä rääkkääminen ei ole. (Tämä on toki makuasia, mutta ne, joiden mielestä terveelliset elämäntavat ovat hauskoja, eivät alun alkaenkaan saa ylipainoa joten ongelmaa ei heille muodostu.) Väitän, että jos nyt unohdetaan hormonaalisista tai vastaavista syistä johtuva ylipaino, painon pudottaminen on sinänsä suhteellisen yksinkertaista (vaikka toki jonkun 20-30 kilon hävittäminen terveellisellä tavalla vaatii kohtalaisen pitkän ajan). Se, että useimmat ylipainoiset eivät tähän pysty, on mielestäni pitkälti psykologinen juttu. Lihavuuteen johtava elämäntapa on vain yksinkertaisesti niin mukava, ettei siitä tahdota luopua ellei henki ole suoranaisesti vaarassa. Minä sitä paitsi ajattelen tämän niin, että jos sitten liikuntaa harrastamalla ja terveellisesti syömällä eläisinkin satavuotiaaksi, ne sata vuotta olisivat ihan hemmetin tylsiä. Mikä pointti siinä sitten muka olisi? Takaisin alkuun Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Tii Tou 30, 2006 3:34 pm    Viestin aihe: Tohtori kirjoitti: "Kessi" on muuten hauska sana. Kieltämättä. Olenkin pyrkinyt käyttämään sitä aina kun mahdollista, koska se on mielestäni hauskuuden lisäksi myös erittäin hyvin kuvaava - mitä muita yhtä rajaavia ja selkeitä ilmaisuja on keskivartalon läskikummulle? Lisäksi kessi on jotenkin sellainen rempseän hyväntahtoinen ja moralisoimaton termi. "Sulla on aika komee kessi" ei ole läheskään yhtä nipottavan oloinen huomautus kuin "Oletpa päässyt kesän aikana lihomaan". Väittävät, että sana olisi Kuusankosken/Kouvolan seudulla yleinen ja sieltäpäin peräisin. En osaa asiaa vahvistaa tai kieltää; uskon kuitenkin, että sana on jonkin mutkan kautta peräisin englanninkielisestä case-sanasta, joka siis viittaa laatikkoon, lootaan tms. Tohtori kirjoitti: (Minulle tosin tulee siitä mieleen se joku luonnonsuojelualue, missä risuparrat kahlitsivat itsensä metsätyökoneisiin. Siis Koijärvi, oletettavasti. Sehän oli kai näitä vihreän liikkeen ensimmäisiä juttuja, kun Komsi ja muut hihhuloivat metsäkoneiden keskellä mainitsemiesi muhevien partojen ja kettinkien kera. Tohtori kirjoitti: Se oli kai sitä aikaa, kun Vihreät vielä olivat keskittyneet luonnonsuojeluun eivätkä homoadoption ja pilvenpolton kaltaisten asioiden ajamiseen. Niin, on kyllä aika hämmentävää miten Vihreä Liitto on muuttunut vuosien varrella luontopuolueesta sellaiseksi liberaalisuvaitsevaksi kaupunkilaispuolueeksi. Mielenkiintoista, että kuitenkin tiukasti luonnonsuojelusta lähtenyt yhden asian liike on siirtynyt niin kauas juuristaan. Kummallista on myös, miten näin on päässyt käymään? Ovatko luonnonsuojelijat yleisesti moraaliliberaaleja ja kansalaisoikeusaktivisteja vai mitä? Minne joutui Linkola natsiystävällisine 'tapetaan 9/10-väestöstä ja maailma pelastuu'-tyyppisine kannanottoineen? Onhan Vihreillä tietysti yhä paljon luonnonsuojelullisia tavoitteita, mutta ne tuntuvat lähinnä naurettavilta. Meuhkataan lisärakentamista ja ydinvoimaa vastaan, mutta ei oikeasti tartuta kasvihuoneilmiön tapaisiin kysymyksiin ja etsitä vakavissaan ratkaisua vaan puhutaan silmät kiiluen jostain energiansäästöstä ja uusiutuvista energianlähteistä. Haloo, 2,2 miljardia kiinalaista ja intialaista hankkii kohta itselleen auton ja jääkaapin - tuskinpa planeetta pelastuu, jos 5 miljoonaa hörhöä täällä pohjolassa vähentää energiankäyttöä 5% ja tuottaa 10% energiastaan tuuli- ja aurinkovoimalla. Mutta on kai helpompaa liehakoida kaupunkien trendikkäitä 'mullekaikkiheti'-nuoria, joiden mielestä kaikki saavat elää niin kuin haluavat kunhan itsellä on mahdollisuus saada päivittäin lattea, syödä trendikkäässä pikku ravintolassa ja asua Kruununhaassa pittoreskissa loft-asunnossa. Tohtori kirjoitti: Paha tietysti sanoa, kun en mikään ravitsemusterapeutti ole, mutta ymmärtääkseni painoa tulee kun syö enemmän kuin kuluttaa, ja vastaavasti painoa lähtee kun kuluttaa enemmän kuin syö. Näin yksinkertaistahan se periaatteessa on. Käytännössä taitaa silti olla niin, että merkitystä on lähinnä nautittavan ravinnon määrällä eikä niinkään kulutuksella. Ihmisen ravinnontarpeestahan suurin osa menee välttämättömien elintoimintojen ylläpitämiseen; kehon lämpötilan täytyy olla jatkuvasti n. 15-20 astetta ympäristön lämpötilaa korkeampi, solujen täytyy uusiutua ja hengityksen ja verenkierron toimia. Muulla toiminnalla on sitten pienempi rooli, tyyliin 'juokse tunti, voit syödä suklaapatukan lihomatta'. Näin olen ainakin asian ymmärtänyt. Oikeastaan näin nuoren kannalta asia ei ole kauhean ongelmallinen; voi joko syödä hyvin ja pysyä suht normaalipainoisena, juoda hyvin ja pysyä suht normaalipainoisena tai sitten syödä ja juoda hyvin ja lihoa. Viinallahan ja kaljallahan porukka niitä kessejään nimittäin kasvattaa. Tohtori kirjoitti: Se, että kerran hankitusta ylipainosta on vaikea päästä eroon, liittyy käytännössä kaiketi vain siihen että ylipainoa kertyy tietynlaisten elämäntapojen seurauksena, ja pysyvä painonpudotus vaatii yhtä lailla pysyvää elämäntapojen muuttamista. Tämä pysyvyyshän tässä onkin keskeisessä asemassa. Moni jättää viinan kuukaudeksi tai syö vähemmän roskaruokaa kuukauden ajan, jolloin tuloksia tulee - mutta samantekeväähän se on, jos sen kuukauden jälkeen jatkaa taas entiseen malliin. Olennaisempaa olisi kai tehdä sellaisia pieniä pysyviä muutoksia eikä isoja muutoksia, joiden kanssa ei kuitenkaan voi elää. Laihdutusta hankaloittaa kyllä sekin, että kroppa osaa säädellä itseään ravintotilanteen mukaan. Laihduttaessa paino putoaa yleensä aluksi aika nopeasti, mutta sitten kroppa toteaa 'kas, maassahan on selvästi nälänhätä kun sapuskaa ei tule' ja kääntää itsensä säästöliekille. Aineenvaihdunta hidastuu ja samoin käy laihtumisellekin, oli sitä rasvaa sitten kehossa tai ei. Ilmeisesti parasta onkin juuri leikata ravinnonsaantia varovaisesti ja tasaisesti, jolloin keho ei niin herkästi ryhdy säästelemään energiankäyttöä. Tohtori kirjoitti: (Tämä on toki makuasia, mutta ne, joiden mielestä terveelliset elämäntavat ovat hauskoja, eivät alun alkaenkaan saa ylipainoa joten ongelmaa ei heille muodostu.) Kyllähän se nyt vaan on niin, että ruoka kuin ruoka maistuu paremmalta jos siihen lisää runsaasti kermaa ja pekonia. Itselläni ei ole huolia ylipainosta, mutta täytyy joskus käydä mittauttamassa kolesterolitasot - vedän nimittäin mielelläni maukasta (lue: rasvaista) ruokaa ja tätä menoa pumppu saattaa jossain vaiheessa sanoa sopimuksensa irti. Tohtori kirjoitti: Minä sitä paitsi ajattelen tämän niin, että jos sitten liikuntaa harrastamalla ja terveellisesti syömällä eläisinkin satavuotiaaksi, ne sata vuotta olisivat ihan hemmetin tylsiä. Mikä pointti siinä sitten muka olisi? Oikea näkemys. Lähinnä mielestäni kannattaa varoa sellaista kohtuuttomuutta, eli liiallista kaljoittelua ja mässäilyä. Onko merkittävästi hauskempaa vetää kännit kolme kertaa viikossa kuin kerran viikossa, ainakaan pitemmän päälle? Lisäksi hommat pitää pitää sellaisissa raameissa, että se edessä oleva elämä on kohtuullisen siedettävää - elämä 120-kiloisena sadan metrin kävelyn jälkeen hengästyvänä tyyppinä ei tunnu kauhean vetoavalta. Toisaalta myöskään 60-kiloisena joogaavana kasvissyöjäkukkakeppinä en haluaisi jäljellä olevia päiviäni viettää. (Miksiköhän me tässä muuten jaarittelemme ylipainosta ja laihduttamisesta, hoikat pojat. Onko tässä nyt jokin anoreksian alkusysäys käynnissä vai? Täytyykin mahdollisessa miitissä juoda kaljaa ja syödä pitsaa, jottei tule syömishäiriötä.) _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Dive Rehti opiskelija Liittynyt: 20 Maa 2006 Viestejä: 160 Lähetetty: Tor Kes 01, 2006 10:35 pm    Viestin aihe: Hyvä pojat! Ajattelin muuten juuri tänään, että perustan "pitää syödä että jaksaa" -uskonnon. Tuo lause tiivistää nimittäin elämänfilosofiani täydellisesti . Ongelmani tosiaan on, että kun periaatteesta en suostu laihduttamaan, nuo terveelliset elämäntavat ovat sitten muutenkin vähän hakusessa. Tippuvat kilot vaa'alta motivoisivat kieltäytymään herkuista (joita kaikkien stereotypioiden mukaisestikin eivät ole minulle niinkään pekoni ja vastaavat kuin karkki, suklaa ja vastaavat) ja rääkkäämään itseä liikunnalla, mutta tieto siitä että jes, jos jaksan huhkia, verisuoneni ovat 35 vuoden päästä 10 prosenttia kalkkeutumattomammat kuin epäterveellisesti eläen olisi, ei oikein vie eteenpäin... Takaisin alkuun Tohtori Pelottava hikipinko Liittynyt: 19 Maa 2006 Viestejä: 508 Lähetetty: Sun Kes 04, 2006 11:39 am    Viestin aihe: Habeas corpus kirjoitti: Niin, on kyllä aika hämmentävää miten Vihreä Liitto on muuttunut vuosien varrella luontopuolueesta sellaiseksi liberaalisuvaitsevaksi kaupunkilaispuolueeksi. Mielenkiintoista, että kuitenkin tiukasti luonnonsuojelusta lähtenyt yhden asian liike on siirtynyt niin kauas juuristaan. Niin... Tästä juttelin bändin poikien kanssa Columbus Circlen keikalla, ja siinä nousi sellainen sinänsä hyvin ilmeinen pointti esille että eihän mikään puolua tänä päivänä suoranaisesti vastusta luonnonsuojelua. Ajat ovat sikäli muuttuneet, että ei mikään Kokoomuskaan enää aja mitään "öljyä laineille"-ohjelmaa, vaan ympäristöasiat alkavat olla Suomessa jo jossain määrin lakisääteisiä. Jostain pitää sitten kuitenkin möykätä ja olla radikaali, joten pitää ottaa tuollaisia homojen ja huumeiden kaltaisia teemoja joita valtakulttuuri ei vielä aivan täydellisesti hyväksy. Vihreät nyt joka tapauksessa on aika turha puolue nykyään, sellaista "harrastusaktivismia" jota itse kuvaatkin varsin osuvasti seuraavassa: Lainaus: Onhan Vihreillä tietysti yhä paljon luonnonsuojelullisia tavoitteita, mutta ne tuntuvat lähinnä naurettavilta. Meuhkataan lisärakentamista ja ydinvoimaa vastaan, mutta ei oikeasti tartuta kasvihuoneilmiön tapaisiin kysymyksiin ja etsitä vakavissaan ratkaisua vaan puhutaan silmät kiiluen jostain energiansäästöstä ja uusiutuvista energianlähteistä. Haloo, 2,2 miljardia kiinalaista ja intialaista hankkii kohta itselleen auton ja jääkaapin - tuskinpa planeetta pelastuu, jos 5 miljoonaa hörhöä täällä pohjolassa vähentää energiankäyttöä 5% ja tuottaa 10% energiastaan tuuli- ja aurinkovoimalla. Mutta on kai helpompaa liehakoida kaupunkien trendikkäitä 'mullekaikkiheti'-nuoria, joiden mielestä kaikki saavat elää niin kuin haluavat kunhan itsellä on mahdollisuus saada päivittäin lattea, syödä trendikkäässä pikku ravintolassa ja asua Kruununhaassa pittoreskissa loft-asunnossa. Tätähän se on, juuri tätä. Ei ole tarkoituskaan todella saada mitään aikaan, kunhan vain itselle tulee parempi mieli. Että "kun minä ajan pyörällä talvisin, niin ei sitten ole minun Ladani pakokaasu se ratkaiseva tekijä mikä tuhoaa maailman". (Tietysti tämä on tiedostamaton ajatuskuvio, vihreillä ja muilla pipertäjillä kun on tyypillisesti aika "naisellinen" tapa hahmottaa maailmaa - eli heidän touhujaan ajavat pitkälti tunneseikat, eikä niissä ole käytännössä järjen hiventä.) Ja mieluiten tietysti tehdään vain sellaisia elämäntaparatkaisuja, jotka eivät suunnattomasti haittaa kaupunkivihreän omaa mukavaa elämäntapaa. Lainaus: Laihdutusta hankaloittaa kyllä sekin, että kroppa osaa säädellä itseään ravintotilanteen mukaan. Laihduttaessa paino putoaa yleensä aluksi aika nopeasti, mutta sitten kroppa toteaa 'kas, maassahan on selvästi nälänhätä kun sapuskaa ei tule' ja kääntää itsensä säästöliekille. Aineenvaihdunta hidastuu ja samoin käy laihtumisellekin, oli sitä rasvaa sitten kehossa tai ei. Ilmeisesti parasta onkin juuri leikata ravinnonsaantia varovaisesti ja tasaisesti, jolloin keho ei niin herkästi ryhdy säästelemään energiankäyttöä. Tämä on muuten hyvä pointti. Lainaus: Lähinnä mielestäni kannattaa varoa sellaista kohtuuttomuutta, eli liiallista kaljoittelua ja mässäilyä. Onko merkittävästi hauskempaa vetää kännit kolme kertaa viikossa kuin kerran viikossa, ainakaan pitemmän päälle? Meinasin kiljaista että "ON!!!"... Lainaus: (Miksiköhän me tässä muuten jaarittelemme ylipainosta ja laihduttamisesta, hoikat pojat. Onko tässä nyt jokin anoreksian alkusysäys käynnissä vai? Täytyykin mahdollisessa miitissä juoda kaljaa ja syödä pitsaa, jottei tule syömishäiriötä.) No joo, minä painan kyllä nykyään melkein 90 kiloa, ja on tuota mahaa muutenkin päässyt kertymään (eli se paino ei ole lihasmassaa). Jonkun 10-15 kiloa voisi ihan huoletta kyllä hukata johonkin, eikä siinä vielä voisi anoreksiasta puhua... Takaisin alkuun Vieras Lähetetty: Lau Hei 15, 2006 8:19 pm    Viestin aihe: 1) Olen täysin vakuuttunut, että kalorinlaskijoilla viiraa päässä 2) Dieetti siinä merkityksessä kuin useimmat sen käsittävät, on täyttä paskaa. Odottaa nyt purilainen kädessä, että pääsee taas rääkkäämään itseään morkkiksen vallassa tai tekemään sadannen uudenvuodenlupauksen/hyvän päätöksen. 3) Ainoastaan elämäntapojen muutos auttaa, se on fakta. Kaikenmaailman rasvaa sitovat ihmelitkut ovat roskaa hyllyvästä alusta löysään loppuun, samoin tv-shop -laitteet ja hetkelliset rehudieetit. Laihtuminen on se mukava sivuvaikutus siinä. 4) Jos haluaa laihtua, syö kunnollisia aterioita, eikä napostele vähän väliä jotain välipaloja. Terveellisen ruoan ei tarvitse olla purjonvarsien järsimistä jooga-asennossa istuen, ihan tavallinen kotiruoka on aivan tarpeeksi hyvä vaihtoehto kun tajuaa vain aina ottaa myös salaattia (itse olen hurahtanut varsinkin tomaattiin). Ajatellaan nyt vaikka niinkin simppeliä ja hyvää juttua kuin makkarakeitto. Itse kun käytän kasvisliemikuutioita, niin makkaraa lukuunottamatta koko sapuska on pelkkää rehua. Ja mitä taas tulee ruoanlaiton aikaa vievyyteen (jollaiseen seliseliin itsekin toisinaan sorrun), niin aineksien pilkkominen ei vie kuin sen kymmenen minuuttia ja seuraavat kolme varttia ruoka valmistaa itse itsensä, minä aikana voi tehdä jotain muuta. Pikaruoan kanssa olen tullut lähinnä siihen tulokseen, että se ei ole minua varten. Kuusi euroa jostain "mega"-ateriasta (hah!) kaikessa suuruudessaan ei tule kuin paha mieli. Energiaa siinä lienee pirusti, mutta nälkä sillä ei lähde. Itse pidän toki rullakebabista ja kanarullasta, mutta olen huomannut, että verrattain harvoin sitä kuitenkaan mitään pikaruokaa tulee syötyä. Miksi maksaisin kuusi euroa jostain, mistä ei tule kuin jenkkakahvat, tukkoinen aortta, paha mieli nälän jäädessä ja paljon roskia, kun samalla rahalla (itse asiassa vähemmälläkin) ja pienellä vaivalla saa itse aikaiseksi paljon parempaa? Liikunnan puolesta itse aloitin tuossa talvella lenkkeilyn, mutta nyt on varsinkin muuton aikoihin ja sen jälkeen ollut paljon laiskempaa, varsinkin nyt kun on ollut niin pirun kuuma, minulle helle on suorastaan tappava, kun ei saa nukuttua eikä tehtyä mitään. Varsinkin nyt kesällä keuhkot tuntuvat hölkätessä putoavan paljon nopeammin kyydistä kuin talvipakkasella. Olen lähinnä harjoitellut 12-kiloisella giryalla tavoitteena saada vähän massaa ja miksei voimaakin. Liikunnan aloittamisessa, jos siis ei ole oikein koskaan mitään harrastanut, useimmat tekevät sen virheen, että ajatuksesta "nyt mä muutan elämäni" ja sikspäkin kuvasta aivoissa lähdetään rehkimään aivan liian rankkaa treeniä, sitten on viikon lihakset kipeinä ja lopulta palataan takaisin sohvalle (mahdollisesti odottelemaan seuraavaa päätöstä muuttaa elämä). Tai sitten aloitetaan juokseminen Siwan halpislenkkareissa ja ihmetellään kun jalka meni särki. Takaisin alkuun alfauros Rehti opiskelija Liittynyt: 10 Hei 2006 Viestejä: 127 Lähetetty: Lau Hei 15, 2006 9:50 pm    Viestin aihe: Edellinen viesti siis minun. Takaisin alkuun Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Maa Hei 24, 2006 12:52 am    Viestin aihe: Tohtori kirjoitti: Jostain pitää sitten kuitenkin möykätä ja olla radikaali, joten pitää ottaa tuollaisia homojen ja huumeiden kaltaisia teemoja joita valtakulttuuri ei vielä aivan täydellisesti hyväksy. Pitäisi kai ryhtyä nykyradikaaliksi, perustaa puolue joka kannattaa perinteisiä arvoja, kuria ja kuuliaisuutta, lihansyöntiä, yksityisautoilua jne. jne. Ai niin, mutta sellainenhan on jo - perussuomalaiset. Turhauttava maailma, kaikki hyvät ideat on jo varattu. Ei tosin tunnu tuo PS:n radikaali kansaan ihmeemmin vetoavan. Pelkkä valtavirtaa vastaan uiminen ei siis ilmeisesti kanna, pitää uida sopivassa kulmassa sopivaan aikaan että omista mielipiteistä tulisi myöhemmin normi. Tohtori kirjoitti: Ja mieluiten tietysti tehdään vain sellaisia elämäntaparatkaisuja, jotka eivät suunnattomasti haittaa kaupunkivihreän omaa mukavaa elämäntapaa. Jep. Siinä on vähän tällainen "asun Eirassa ja vastustan yksityisautoilua"-asenne. Nuorilla kaupunkivihreillä on mielestäni hyvin Helsinki-keskeinen ajattelutapa, jotenkin sellainen "Kehä kolmosen sisäpuolella asutaan ja ulkopuolella pitää olla pelkkää luonnonsuojelualuetta"-henki. Maaseudun pitkät välimatkat ja huonot yhteydet eivät tunnu juolahtavan noilla mieleenkään. Vastaavasti susia pitää suojella, sillä maajussien koirathan ne poskeensa pistävät, eivät pikku Annen jugend-ympäristössä tassuttavaa puudelia. Tohtori kirjoitti: Habeas Corpus kirjoitti: Onko merkittävästi hauskempaa vetää kännit kolme kertaa viikossa kuin kerran viikossa, ainakaan pitemmän päälle? Meinasin kiljaista että "ON!!!"... Pitkäaikaisvaikutukset ovat vaan aika synkät, viinahan on lyhyellä aikavälillä loistava piriste ja pitkällä aikavälillä erinomainen masennuksen aiheuttaja. Puhumattakaan siitä, miten alan ammattilaisille käy.. On se muuten helvetti, Vartissa oli juttu Kisahallin juoppoputkan toiminnasta. Siellä kuulemma parisenkymmentä tyyppiä viettää yli 200 yötä vuodessa. Yli sadan yön - eli n. joka kolmas yö putkassa - pääsee varmasti moninkertainen määrä. Siellä ne kiertää, kunnes jossain vaiheessa viikatemies panee menolle pisteen. Ihmeellistä, että nykyisessä "hyvinvointiyhteiskunnassa" ei saada selvästi sairaita ihmisiä hoitoon - vaikka sitten tahdonvastaiseen. Jokaisella ihmisellähän on itsemääräämisoikeus, mutta jos skitsofreenikon voi laittaa poseen, niin miksi ei rappioalkoholistia saada hoitoon? Hänhän on aivan eittämättä vaaraksi niin itselleen kuin muillekin.. _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Kalastaja Tarkkailuluokka Liittynyt: 16 Elo 2007 Viestejä: 9 Lähetetty: Tor Syy 20, 2007 8:24 pm    Viestin aihe: Dive kirjoitti: Hyvä pojat! Ajattelin muuten juuri tänään, että perustan "pitää syödä että jaksaa" Eiku näin se menee: "pitää syödä niin paljon kuin jaksaa, ja vähän vielä lisää". Juoksusta kovasti pidän, mutta sitä en ole kolmeen vuoteen voinut harrastaa oikeastaan lainkaan. Ensin oli akillesjänteessä vamma, jonka parantumiseen meni 2 vuotta. Melkein heti sen jälkeen alkoi penikkavaivat molemmissa säärissä, jotka eivät ota loppuakseen, yli puoli vuotta niitäkin on ollut, ei ole levolla parantunut. Saas nähä joutuuko sitä vielä vaihteeksi leikkaukseen. Aerobisen liikunnan tilalle on aika lailla tullut penkkipunnerrus, mutta vastoinkäymisiä on siinäkin tullut. Nyt kuitenkin ilmeisesti saan vielä tänä vuonna 100 kiloa rikki ensi kertaa. Takaisin alkuun Habeas corpus Addikti Liittynyt: 16 Maa 2006 Viestejä: 701 Paikkakunta: Helsinki Lähetetty: Tor Jou 20, 2007 3:39 pm    Viestin aihe: Kalastaja kirjoitti: Eiku näin se menee: "pitää syödä niin paljon kuin jaksaa, ja vähän vielä lisää". Ainakin jos lihasmassaa haluaa kasvattaa niin noinhan se on.. Siinä on tosin se ongelma, että ruokatottumukset jäävät nopeasti päälle ja jos urheilu loppuu, niin ylijäämää kertyy heti. Eli jos käy ahkerasti punttiksella ja syö sen mukaisesti, niin homma toimii, mutta jos urheilu jostain syystä lopahtaa niin äkkiä on aikamoinen kaljamaha riesana . Ex-ammattiurheilijoille, esim. jääkiekkoilijoille, tämä on usein tosi kova paikka - 15 vuotta jatkuvaa kovaa treeniä ja sitten äkkiä pisin lenkki onkin jääkaapin ja sohvan väli niin lopputulos näyttää nopeasti irvokkaalta. Kalastaja kirjoitti: Juoksusta kovasti pidän, mutta sitä en ole kolmeen vuoteen voinut harrastaa oikeastaan lainkaan. Ensin oli akillesjänteessä vamma, jonka parantumiseen meni 2 vuotta. Melkein heti sen jälkeen alkoi penikkavaivat molemmissa säärissä, jotka eivät ota loppuakseen, yli puoli vuotta niitäkin on ollut, ei ole levolla parantunut. Saas nähä joutuuko sitä vielä vaihteeksi leikkaukseen. Kerrohan miten itsensä saa motivoitua juoksemaan? Itse olen yrittänyt sitä kuntoliikuntana, mutta se on kaatunut aina alun innostuksen jälkeen penikkavaivoihin ja siihen että kyllästyn päämäärättömään juoksemiseen. Penikkavaivoja voi sentään lievittää kunnon kengillä ja sillä että keskittää lenkkeilyn pururadoille yms. pehmeille alustoille, mutta innostumisen loppumiselle ei oikein voi mitään. Varsinkin syksy/talvi on sellainen motivaation nujertaja - kesällä kyllä kävelee sinne pururadalle juoksemaan, mutta talvella loskassa ja sitten hikisenä takaisin... Nyt olen yrittänyt roikkua noissa "juostaan pallon perässä"-urheilumuodoissa, niissä kun on vaikeampi fuskata esim. ryhtymällä kävelemään. Jos laiskottelee, vastapuoli saa nopeasti pisteen/tekee maalin/mitävaan. Syksyllä opinnot tosin ovat estäneet liikkumista sen verran, että viime viikolla kävin ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen sählyä pelaamassa. Seuraavana (seuraavina) päivinä tunsi jaloissaan.. Kalastaja kirjoitti: Aerobisen liikunnan tilalle on aika lailla tullut penkkipunnerrus, mutta vastoinkäymisiä on siinäkin tullut. Nyt kuitenkin ilmeisesti saan vielä tänä vuonna 100 kiloa rikki ensi kertaa. Jos tulokset nousee niin mikäpä siinä.. Itse muutan HOAS:in opiskelijakämppään ja yritän etsiä lähiseudulta jotain sopivaa salia, jossa voisi käydä. Mitä lyhyempi matka, sen parempi - jos liikkumaan pitää mennä kauas, tulee harvemmin lähdettyä. _________________ No matter where you are... Everyone is always connected. If you aren't remembered... Then you never existed. Takaisin alkuun Dive Rehti opiskelija Liittynyt: 20 Maa 2006 Viestejä: 160 Lähetetty: Lau Jou 22, 2007 9:03 pm    Viestin aihe: Mulla ois tarkoitus aloittaa vuoden vaihduttua uimahalliuinti, avantouinti tai molemmat. Vesi on aina ollut elementtini, mutta työpäiviin menee matkoineen 10,5 tuntia. Saas nähä, miten ämmän käy. Onneksi lenkkimaastot ovat täälläpäin kivat. Koiran kanssa tulee vedätettyä pitkin pellonlaitaa enemmän kuin tylsässä Tikkurilassa tuli. Takaisin alkuun Näytä edelliset viestit: Kaikki viestit1 päivä7 päivää2 viikkoa1 kuukausi3 kuukautta6 kuukautta1 vuosi Vanhin ensinUusin ensin         Kotiaine.com Foorumin päävalikko -> Yleinen keskustelu Kaikki ajat ovat GMT + 2 tuntia Sivu 1 Yht. 1   Siirry: Valitse foorumi Kotiaine.com----------------Yleinen keskusteluKotiaine.com Opiskelu----------------YliopistoLukioYläasteAla-aste Rajoitetut----------------Ghost House  Voit kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Voit vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group phpBB SEO